KYSYMME TIETA.
-  Anteeksi, osaatteko sanoa, miten pääsen rautatieasemalle?
-  Käännytte ensin seuraavasta kulmasta vasemmalle ja menette suoraan eteenpäin, kunnes tulette puistoon. Kävelette puistotietä7, kunnes tulette Teatterikujalle. Teatterikujalta käännytte oikealle. Asema on siinä oikealla.
-  Kiitos.
-  Eikestä.
■•M
-  Tiedättekö, meneekö tämä bussi Lauttasaareen?
-  Kyllä menee.
-  Pääseekö tällä bussilla Espooseen?
-  Ei pääse. Bussilla numero 20 pääsee Espooseen.
-  Kiitos.
-  OJkaahyvä.
-  Anteeksi, milla junalla pääsee Huopalahteen?
-  L-junalla.
-  Kiitos.
■4M
-  Pääseekö Helsingistä laivalla Pietariin?
-  Pääsee.
-  Pääseekö myös lentokoneella?
-  Pääsee. Pietariin pääsee Helsingistä laivalla, lentokoneella, junalla ja bussilla.
-  Miltä hiturilta lähtee juna Joensuuhun?
-  Laiturilta kolmé, raide viisi.
-  Anteeksi, voitteko puhua hitaasti. Minä ymmärrän huonosti suomea.
-  Platform three.
-  Minä en osaa englantía.
-  Laituri kolmé, raide viisi.
-  Kiitos.
■•■
MISSÄASUT?
-  Missä kaupunginosassa asut?
-  Asun Kruununhaassa.
-  Millä kadulla?
-  Liisankadulla. Osoite on Liisankatu 14 A 10
-  Miten viihdyt siellä?
-  Viihdyn hyvin.
62
Mi hin menet? Mihi n matkustat?                                                            12
Mi hin sinä menet?
—  Hei! Mi hi n sinä menet?
—  Menen postiin, pankkiin, kauppaan ja Sitten kouluun.
— Miksi menet kouluun?
— Menen suomen kurssille.
— Mi hin sinä menet?
— Menen torille, Kauppatorille. Entä sinä?
— Minä menen asemalle.
— Matkustatko johonkin?
— Matkustan Tampereelle ja Poriin.
—  Milloin tulet takaisin Helsinkiin?
—  Huomenna.
—  Hyvää matka a I
—  Kiitos!
— Mítä teette sunnuntaina?
— Menemme maalle.
— Meneekö tämä bussi Jyväskylään?
—  Ei mene. Tämä menee Lahteen. Tuo bussi menee Jyväskylään.
—  Kiitos.
—  Ei kestä.
Missä?	Mistä?	Mihin?
Helsingissä	Helsingistä	Helsinkiin
Suomessa	Suomesta	Suonieen
Lahdessa	Lahdesta	Lahteen
koulussa	koulusta	kouluun
kaupassa	kaupasta	kauppaan
pankissa	pankista	pankkiin
postissa	postista	postiin
Vantaalla	Vantaalta	Vantaalle
maalla	maalta	maalle
kadulla	kadulta	kadulle
tiellä	tieltä	tielle
asemalla	asemalta	asemalle
torilla	torilta	torille
Mihin?
* Vartalo + vartalon viimeinen vokaali + n.
Jos sanassa on konsonanttivaihtelu: vahva konsonantti!
Tai: Vartalo + lie.
Vokaali + u   Tämän sijamuodon nimi on kieliopissa illatíivi. *He                   Tämän sijamuodon nimi on kieliopissa aliatiivi.
Huomatkaa;
Jos ulkomaalaisen nimen lopussa on konsonantti, vartalon vokaali on i: Wien
Wienissä                Wiemstä                 Wieniin
Bryssel
Brysselissä             Brysselistä             Brysseliin
Vielä kerran: Mihin?
— Mihin sinä men et?
—  Työhön.
— Naapurini muuttaa pois Suomesta.
—  Mihin maahan?
—  Ruotsiin.
—  Ystäväni matkustaa Englantiin,
—  Meneekö hän Lontooseen-7
— Menee.
—  Mihin tamä bussi menee?
—  Porvooseen.
Missä?
työssä maassa
Mista?
työstä maasta
Mihin? työhön maahan
• Jos sanan vartalossa on vain yksi tavu, illatüvin pääte on h + vartalon viimeinen vokaali ■+- n.
Missä?
Lontoossa Porvoossa
Mistä
Lontoosta Porvoosta
Mihin?
Lontooseen
Porvooseen
* Jos sanan vartalon lopussa on pitkä vokaali (ja sana ei ole yksitavuinen), illatüvin pääte on -seen.
62
PUHUKAA NAAPÜRIN KANSSAr
—  Mistä sinä ölet kotoisín?
— Ölen kotoisin....................
Isänija äitini asuvat (asuivat)
Isäni asuu (asui)..................
Äitini aauu (asui).................
—  Lomalla matkustan.......
KUUNNELKAA, KUN OPETTAJA (TAI JOKU SUOMALAINEK; LUKEE SEURAAVAT DIALOGIT. HlIOMAATTE, MITEN SUAMUODOT, 8ANÄT JA LAUSEET VOIVAT OLLA PUHEKIELESSÄ ERILAISIA KUIN KIRJAKIELESSÄ.
— Meneeks tää buss i Jyväskylää?
- Ei me. Tää menee Lahtee. Toi bum menee Jyväskylää
- KiittL
— Eipä kestä.
— Mihis sä meet?
— Ma tneen toriüe. Entäs sä?
— Mä meen asemalle.
— Matkustat säjohonki?
— Joo, Tampereelle Ja Pvriin.
— Milion sä taut takasi Hesaan?
— Huomenna.
— No, hyvää matkaa!
— Kütti!
— Mun ystävä matkustaa Englantii.
— Meneeks se Lontoosee?
— Joo, menee.
mennä-vérbin persoonamuodot voivat puhekielessä olla tällaisei::
mä meen, sd meet, se menee, me mennään, te meette, ne menee
Huomatkaa;
Kaikki suomalaiset eivät puhu samanlaista puhekieltä, Jos asutte Suomessa kuunnelkaa, kuinka ympanstön ihmiset puhuvat. - Eaimerkiksi miaä voi Olla mät mää, mie tai minä ja ainä voi olla sä, sääf sie tai sinä.
64
m----- .  -.
Työ- ja lomamatkat Kulku neu vot
13
Junalla ja bussilla
Anni Virtanen on opettaja. Hän asuu Helsingissä mutta on työssa Vantaalla. Koulu, jossa hän on työssa, on Vantaalla. Anni matkustaa Helsingista Vantaalle bussilla tai junalla.
Anilin mies on työssä Helsingissä. Hän menee työhön metrolla. Annin poika on koulussa Helsingissä. Hän kävelee kouluun, koska koulu on lähellä.
Annin isä ja äiti asuvat Vaasassa. Anni ei matkusta usein Vaasaan, koska Vaasa on kaukana Helsingistä. Mutta kesälomalla Anni käy Vaasassa. Hän matkustaa Vaasaan junalla tai joskus lentokoneella.
Annin veli asuu Ruotsissa, Sundsvallissa. Annin isä ja äiti matkustavat joskus laivalla Vaasasta Sundsvalliin.
Matkustan, menen, tulen junalla
bussilla
autolla
laivalla
lentokoneella
jne.
zrrmrT
Vaasa on kaukana Helsingistä. Vaasa ei ole kaukana Tampereelta. Anni käy Vaasassa. Anni käy Vantaalla.
65