13
13. KAPPALE - KOLMASTOISTA KAPPALE
Kalevalan päivä
Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta. Ns. Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835 ja Uusi Kalevala ilmestyi 1849. Siinä on 22 795 säettä, jotka jakautuvat 50 runoon.
Kalevalan kokoonpanijätm Elias Lönnrot. Hän syntyi vuonna 1802 räätälin poikana Sammatissa. Hän oli lahjakas poika ja vanhemmat päättivät lähet-tää hänet kouluun. Hän selviytyi hyvin jaTurun yliopistoon Lönnrot kirjoit-tautui 1822. Hän opiskeli lääketieteen ohella latinaa, kreikkaa, historiaa ja kirjallisuutta. Jo varhain hänessä heräsi kansanrunouden harrastus. Ensim-mäiselle runonkeruumatkalleen hän lähti vuonna 1828. Turun palon jälkeen hän jatkoi opiskelua Helsingissä. Vuonna 1832 hän valmistui lääketieteen tohtoriksi ja sai piirilääkärin viran Kajaanista vuonna 1833. Edelleenkin hän keräsi kansanrunoutta ja teki Kajaanista monta runonkeruumatkaa Kar-jalaan. Vuonna 1835 hän julkaisi ns. Vanhan Kalevalan. Sen jälkeen Lönnrot
alkoi tyôstää Kalevalasta uutta laitosta, joka ilmestyi vuonna 1849. Näinll teokset vaikuttivat myos suomen kielen kehitykseen. Lonnrotista tuli suo-men kielen professori vuonna 1852. Hän jatkoi ahkerasti tyotään suomen kielen hyväksi. Vuonna 1880 valmistui suuri suomalais-ruotsalainen sana-kirja. Lônnrot teki tyôtä myos uuden suomalaisen virsikirjan toimittajana. Hänen elämäntyónsä oli hyvin laaja ja monipuolinen. Hän kuoli synnyinpt-täjässään 1884. *
Mieleni minun tekevi, Moje mysl sobě žádá,
Aivoni ajattelevi mozek můj mě ponabádá,
lähteäni laulamahan, abych počal píseň pěti,
Saa'ani sanelemahan, abych jal se vyprávěli,
Sukuvirttä suoltamahan, abych spustil píseň rodnou,
Lajivirttä laulamahan, zanotoval runu vhodnou;
Sanat suussani sulavat, sloVy ústa oplývají,
Puhe'et putoelevat, hlaholy z nich vytékají,
Kielelleni kerkiävät, po jazyku pospíchají
Hampahilleni hajoovat. brány zubů otvírají.
Alkusanat ensimmäisestä runosta       První sloka z první runy
Překlad J. Holeček
Marja ja Jana keskustelevat náyttelystá
Jana:    Hei Marja! Ehditkó kaydá sen amerikkalaisen valokuvaajan náyt-
telyssa Modernin taiteen museossa? Mika sen nimi nyt oli? Marja:  Ai jaa, se amerikkalainen? Jana:    Niín, just se. Kávit sa siella? Se oli eríkoinen. Marja:  En ehtinyt káyda. En ehtinyt Ladankaan nayttelyyn. Mutta Kau-
punginkirjastossa on Kalevala-nayttely. Tunnetko sina Kalevalan? Jana:    En voi sanoa, etta tunnen. Mutta aika monet tšekkilaiset tuntevat.
Kalevalan káánsi tšekkiin Josef Holeček jo vuonna 1894. Tiesitko
sen?
Marja: En tiennyt. Osasiko han suomea niin hyvin?
Jana:    Kai han osasi. Kaikki sanovat, etta kaannds on hyvfi. Lahdetko
kanssani siihen nayttelyyn? Siella on ehka myos naytteilla se
ensimmainen Holečekin kaannos.
150
FRASEOLOGIAA - UŽITEČNÉ VÝRAZY
■
Další použiti essivu:
I lan on piirilääkärina Kajaanissa.       Je okresním lékařem v Kajaani
(dočasně).
1,6nnrot syntyi räätälin poikana. Lonnrot se narodil jako syn krejčího.
Maija on myyjänä valintamyymälässä.  Maijaje prodavačkou v samoobsluze.
lissiv vyjadřuje (dočasný) stav. V dnešní finštině se již tolik nepoužívá, může být nahrazen nominativem:
llanonsairas. Je nemocný.
Han oli sairaana viime viikolla. Byl nemocný minulý týden.
✓
Věta v\
ýsledková: | elat + sloveso + nqm, tzv. TULQSLAUSe]
Lonnrotista tuli professori. Lônnrot se stal profesorem.
Hänestä tuli opettaja. Stal se učitelem.
KIELIOPPIA - MLUVNICKÁ ČÁST
Lisaa iraperfektistá - Ještě o préteritu II partisiippi - 2. participium Kielteinen imperfekti 4 Záporné préteritum
Imperfektum čili préteritum sloves, jejichž kmen má zakončení na:
1. -nta-/-ntä-, -lta-/-ltä-, -rta-/-rta-
-nta/-ntä + i > -nsi
kääntä-ä j. č. käannä-n käänsi-n mn. č. käännä-mme käansi-mme
přeložit käännä-t käänsi-t käännä-tte käänsi-tte
kääntä-ä kaänsi kääntä-vät käänsi-vät
151
-lta/-ltä + i > -Isi
kieltä-ä j. č. kiellä-n kielsi-n    mn. č.
zakázat kiellä-t kielsi-t
kieltä-ä kielsi
-rta/-rtä + i > -rsi
ymmärtä-ä   ymmärrä-n ymmärsi-n
rozumět        ymmärrä-t ymmärsi-t
ymmärtä-ä ymmärsi
kiellä-mme
kiellä-tte
kieltä-vät
kielsi-mme
kielsi-tte
kielsi-vät
ymmarra-mme ymmärsi-mme ymmärrä-tte ymmärsi-tte ymmärtä-vät    ymmärsi-vät
2. -nte-
-nte + i > -nsi
tunte-a		tunne-n	tunsi-n	tunne-mme	tunsi-mme
znát		tunne-t	tunsi-t	tunne-tte	tunsi-tte
		tunte-e	tunsi	tunte-vat	tunsi-vat
3.	-ta-/-tä-				
-ta/-tä + i > -		si			
tietä-ä		tiedä-n	tiesi-n	tiedä-mme	tiesi-mme
vědět		tiedä-t	tiesi-t	tiedä-tte	tiesi-tte
		tietä-ä	tiesi	tietä-vät	tiesi-vät
huuta-a		huuda-n	huusi-n	huuda-mme	huusi-mme
křičet		huuda-t	huusi-t	huuda-tte	huusi-tte
		huuta-a	huusi	huuta-vat	huusi-vat
II partisiippi - 2. participium
2. participium má zakončení na -nut/-nyt v jednotném čísle a -neet v množném čísle. Koncovka se pripojuje k silnému samohláskovému kmenu nebo k souhláskovému kmenu.
aloitta-a - aloitta-nut začít
ilmesty-ä - ilmesty-nyt vyjít; objevit se
lähte-ä - lähte-nyt odejít, odjet
opiskel-la - opiskel-Iut studovat
152
Klelteinen imperfekti - Záporné préteritum
/,»porny minulý čas čili záporné préteritum (srov. též lekci 10) /i- záporného slovesa a z 2. participia aktivního.
Příklady záporného préterita: 11 ] anta-a dát
se skládá
osta-a koupit
annoi-n dal jsem	en anta-nut nedal jsem
annoi-t	et anta-nut
antoi	ei anta-nut
annoi-mme	emme anta-neet
annoi-tte	ette anta-neet
antoi-vat	eivät anta-neet
osti-n	en osta-nut
osti-t	et osta-nut
osti	ei osta-nut
osti-mme	emme osta-neet
osti-tte	ette osta-neet
osti-vat	eivät osta-neet
[I] po kmenových souhláskách -1, -r, -s se -nut/-nyt mění na -lut/-lyt, -ruť-ryt, -sutAsyt
tul-la přijít
pur-ra kousal
tuli-n	en tul-lut
tuli-t	et tul-lut
tuli	ei tul hit
tuli-mme	emme tul-lcet
tuli-tte	ette tul-leet
tuli-vat	eivät tul-leet
puri-n	en pur-rut
puri-t	et pur-rut
puri	ei pur-rut
puri-mme	emme pur-reet
puri-tte	ette pur-reet
puri-vat	eivät pur-reet
153
nous-ta vstát
nousi-n nousi-t nousi
nousi-mme
nousi-tte
nousi-vat
en nous-sut et nous-sut ei nous-sut
emme nous-seet ette nous-seet eivat nous-seet
3. verba kontrakta (supistumaverbit) mají v Kkm změnu t > n, a tedy tvar 2. participia končí na -nnutAnnyt:
haluta herata kerátá palata tavata
chtít budit se sbírat vrátit se setkat se
halun-nut heran-nyt kerán-nyt palan-nut tavan-nut
Vkm halua-
Kkm halut-
halut-a chtít
palat-a   vrátit se
halu si-n halusi-t halusi
halusi-mme
halusi-tte
halusi-vat
palasi-n palasi-t palaši
palasi-mme
palasi-tte
palasi-vat
tavat-a   setkat se
tapasi-n
AKf**^**/ lapaS1'1
A^m^Uo tapasi
tapasi-mme tapasi-tte tapasi-vat
en halun-nut et halun-nut ei halun-nut
emme halun-neet ette halun-neet eivat halun-neet
en palan-nut et palan-nut ei palan-nut
emme palan-neet ette palan-neet eivat palan-neet
en tavan-nut et tavan-nut ei tavan-nut
emme tavan-neet ette tavan-neet eivat tavan-neet
pelat-a hrát pelasi-n pelasi-t pelasi
pelasi-mme
pelasi-tte
pelasi-vat
pelät-ä bát se pelkäsi-n pelkäsi-t pelkäsi
pelkäsi-mme
pelkäsi-tte
pelkäsi-vät
en pelan-nut et pelan-nut ei pelan-nut
emme pelan-neet ette pelan-neet eivät pelan-neet
en pelän-nyt et pelän-nyt ei pelän-nyt
emme pelän-neet ette pelän-neet eivät pelän-neet
HARJOITUKSIA - CVIČENÍ__
1. Dejte věty do záporu. Věnujte pozornost tvaru předmětu.
VZOR: Lähetin Marjalle eilen kortin.
En lähettänyt Marjalle eilen korttia.
1. Luimme kappaleen 11 viime viikolla. 2. Kerroin hänelle vitsin. 3. Matkustimme junalla. 4. Asuin mukavassa hotellissa. 5. Kirjoitin hänelle kirjeen. 6. Hän etsi lompakkoa kauan. 7. Pesin eilen auton. 8. He nousivat aikaisin aamulla. 9. Myitkö jo autosi? 10. Hejoivatmai-toa. 11. Söimme eilen kalaa. 12. Hän toi postin. 13. Veitkö kirjeen jo postiin? 14. Avasimme ikkunan. 15. Tapasin hänet aamulla torilla. 16. Heräsin tänään aikaisin. 17. Annoin hänelle rahaa. 18. Autoitko häntä eilen? 19. Joko väihdoitte rahaa? 20. Tiesin tästä asiasta. 21. Ymmärsitkö, mitä sanoin? 22. Marja lensi Ouluun. 23. Tunsitko tuon miehen? 24. Löysitkö tekstistä virheen?
2. Vytvořte kladné věty podle vzoru.
VZOR: En halunnut olutta. Halusin olutta.
1. He eivät ehtineet junaan. 2. Hän ei osannut unkaria. 3. He eivät saa-neet käyttää kokeessa sanakirjaa. 4. Sinä et puhunut totta. 5. Hän ei teh-nyt itse ruokaa. 6. Et vastannut oikein. 7. Hän ei uinut saunan jälkeen, 8. He eivät syôneet sianlihaa. 9. Etkô sinä odottanut häntä? 10. Eiko hän tarvinnut apuasi? 11. Eikô konsertti kestänyt liian kauan? 12. He eivät harrastaneet hiihtoa. 13. Jakub ei ollut viikonloppuna vuorilla, 14. Pojat eivät pelanneet tänään jääkiekkoa. 15. Isä ei mennyt pilkkion-' gelle sunnuntaina. 16. Lapset eivät luistelleet eivätkä lasketelleet." 17. Jana ei lähtenyt aamulla kouluun. 18. Juna ei saapunut tänä aamuna ajoissa.   19. Petr ei soittanut tänään äidilleen.
3. Převeďte věty do minulého času.
I. Kissa nukkuu korissa, mutta hyppää sitten pois korista. 2. Mies istuu laiturilla ja onkii. 3. Haluan ostaa lentolipun Helsinkiin, mutta se on liian kallis. 4. Lapset leikkivät ulkona. 5. Opiskelijat eivät tule kurssille tänään.   6. He kirjoittavat kotitehtävää.   7. Petr ja Jana tapaavat illalla.
8. He menevät yhdessä teatteriin. 9. Äiti lukee kirjettä. 10. Lapset menevät äidin kanssa saunaan. 1 I. Niemiset muuttavat Oulusta Kajaaniin. 12. Naapurimme matkustaa lomalle Kiinaan. 13. Ville pelaa jalkapalloa urheilukentällä.   14. Katka laulaa kirkkokuorossa.  15. Poltatko?
6
4. Přeložte do finštiny.
L Minulý týden jsem od kamaráda dostal zajímavou knihu. 2. Včera byla neděle. 3. Ráno jsem se probudil v osm hodin. 4. Pršelo a tak jsem zůstal doma. 5. Skoro celý den jsem seděl ve starém mpdrém křesle a díval se z okna ven nebo četl knihu. 6. Po obědě přišel kamarád. 7. Pili jsme spolu čaj.  8. Vyprávěl mi, že se chystá na cestu kolem světa.
9. Chtěl jsem vědět, kdy se vrátí.   10. Jenom se usmíval a nic neříkal.
II, Povídali jsme si dlouho.  12. Pak jsme šli do kina.
156
8. Dejte slova v závorkách do správných tvarů. Potom přeložte text do češtiny.
I [akasen perheenkoti on (MAA), (ERÁS KUNTA) Keski-Suomessa. Kunta
II ole suuri, siella on noin 6 000 (ASUKAS). Hakaset asuvat (KIRKON-KYLÁ). Kirkonkylá on kunnan keskuspaikka, siella ovat kaikki (TÁRKEA KAKENNUS). (KUNTA) ovat hyvat linja-autoyhteydet, rautatieta ei ole. 111A KANĚN) sanovat, ettá kylá on hyvá paikka asua. He (El HALUTA) iisua kaupungissa. (KOTIKYLÁ) on hyvat palvelut: kaupat, pankit, posti, kirjasto, koulu jne. Ilkka ja Tuija Hakasella ei ole (TYÓPAIKKA) omassa kylassa. He kuten monet naapurit káyvat (TYÓ) kaupungissa. Tyomatka on kuitenkin mělko lyhyt, vain noin puoli (TUNTI) autolla. Lapset kayvat (KOULU) kirkonkylássá. Heidan (KOULUMATKA) on niin lyhyt, etta he Voivat kavella tai kulkea kouluun (POLKUPYÓRÁ).
"I
6. Utvořte ze sloves věty v kladném i záporném minulém času.
ujatella, hiihtaá, istua, kerata, kuolla, kutsua, kysya, kaydá, kaantaa, laske-lella, lahtea, nukkua, ottaa, panna, palata, sanoa, sopia, syntyá, toimia, Uilla, vaikuttaa, viettáa, yrittaá
7. Napište krátký příběh (80 - 100 slov) o tom, co jste dělali včera.
SANASTOA - SLOVNÍ ZÁSOBA
U sloves se přidává tvar -nut/-nyt.
ii.,.
ahkerasti 'pilnř elämä, -n, -ä
aika nemálo, docela elämäntyô, -n, -tä
edelleen nadále, dále ennen
ehltiä, -din, -ti, -ttnyt   stihnout, stačit včas     erikoi|nen, -sen, -sta zvláštní
j
život
životní dílo dříve
harrastujs, -ksen, -sta zájem, záliba hyväksi:
GEN + hyväksi ■lmesty|ä,
-n, -i, -nyt jakau|tua,
-dun, -tui, -tunut
lonipuolijnen,
pro, k dobru být vydán, uveřejněn; objevit se
mnohostranný zhruba, asi
rozdělit se
jatk|aa, -an, -oi, -anut pokračovat
julkais|ta, -en, -i, -sut uveřejnit, vydat
just (hov.), ^.Wí-Xř/ právě
kai ' „„;
kai asj kansanrunokokoelma,
-n, -a kansanrunoufs,
-den, -tta kehityls, -ksen, -sta kerjita,
-kián, -kisi, -innyt keruu, n, -ta kirjoittau|tua,
-dun, -tui, -tunut kirkojikylä, -n, ä
-sen,-sta noin
näytteillä:
olla näytteillä näyttely, -n, -ä palo, -n, -a palvelu, -n, -a pan[na kokoon,
-en, -i, -nut piiri, -n, -ä pitäjä, -n, -a
rakennu|s, -ksen, -sta budova rautatie, -n, -tä železnice räätäli, -n, -ä slina syn|tyä,
-nyn, -tyi, -tynyt      narodit se fsä|e,^keen, -etjä verš
" ľ nú£j^ä   *       » d c 11 si      u inc n i zapsat se IsCf ^t«T«*i^teo|s, -ksen, -sta dílo
* "TT °bC7 A>~WtoiHa, -n, -, -nut       pracovat; působit
sbírka lidové poezie
lidová poezie vývoj
stihnout, stačit včas sběr, sbírání
/ St
být vystaven výstava požár služba sestavit,
dát dohromady okres; okruh okres (hist. název)
krejčí zde, tu
^ĽtZ'/l      ^ ^'"'u"'u"Ľe ^v.„M'   toimia,-n,-,-nut pracovat-
A^Mm^im. kostdní ves) ^tyoSt|ää, -än, -i, -änyt zpracovat
keskujs, -ksen, -sta      ^nímm ,. , *
kokoonpanija, -n, -a
kun ta, -nan, -taa kuol|la. -en, -i, -lut kylä, -n, -ä käänno|s, -ksen, -stä käänjtää,
-nán, -si, -tänyt laaja, -n, -a linja-auto, -n, -a
lääketie|de,-teen,-dettä medicína, lékařství
centrum .vaikuttaa,^ /U.
rvarce/ st^J^^^Á/--xa, -ti, -tanut
obec, okres zemřít vesnice překlad
překládat rozsáhlý; široký
ovlivnit, mít vliv
■f ---y.imuju, -a
autobus !MstOt^rp ) yhtey|s, -den, -ttä
valmistu|a, -n, -i, -nut kvalifikovat se; být gAorfrrm&f hotov, dokončen valokuvaaja, -n, -a fotograf varhain brzo, záhy
viet|táá, -án, -ti, -tányt slavit; strávit vir|ka, -an, -kaa místo, post; úřad
virsikirja, -n, -a zpěvník (náb.)
spojení