Passiivin preesens (přítomné pasivum) Puhekielessä passiivia käytetään me-persoonapronominin kanssa: puhekieli: kirjakieli: Me mennään uimaan. Menemme uimaan. Me ostetaan kengät. Ostamme kengät. Me mennään kahville. Menemme kahville. Me puhutaan suomea. Puhumme suomea. Mihin te menette? Me mennään kuntosalille. Harjoitus 1: Tee passiivin preesens. Vappuna _______________________ (juhlia). Silloin ____________ (pitää) puheita. Liljan patsas _____________ (lakittaa) Aurajoen rannalla. Kevätvaatteet ____________ (ottaa) esiin. Juhannuksena ___________________ (pitää) hauskaa, ___________ (tanssia) ja _________________ (valvoa) koko yö. Ennen joulua ____________ (ostaa) joululahjoja ja ________________ (tehdä) jouluruokaa. Joulukuusi ____________________ (tuoda) sisään ja _________________________ (koristaa). Joulupukille _______________ (laulaa). Harjoitus 2: Tee passiivi. a) posittivinen passiivin preesens Miten tämä lause (KÄÄNTÄÄ) suomeksi? Milloin (SYÖDÄ) lounas? (PESTÄ) koira saippualla? Pankit (AVATA) kello 9.15. Tässä (TARVITA) nyt apua. Tässä tehtaassa (VALMISTAA) selluloosaa. Kirjassa (KERTOA) Suomen itsenäistymisestä. Missä täällä (VAIHTAA) rahaa? Ensi viikolla (VIETTÄÄ) Kaisan syntymäpäivää. Konsertissa (SOITTAA) Sibeliusta. b) negatiivinen passiivin preesens Suomessa (TIETÄÄ) paljon Aasiasta. Täällä (MYYDÄ) tupakkaa. Sibelius Akatemiassa (OPISKELLA) matematiikkaa. Kaupan ovea (AVATA) ennen kymmentä. Lehdessä (KIRJOITTAA) mitään eilisestä onnettomuudesta. Suomessa (YMMÄRTÄÄ) venäjää kovin paljon. Tätä (OPPIA) nopeasti. Huomenna (NUKKUA) pitkään. Asiasta (SOPIA) vielä. Täällä (VIHELTÄÄ). Harjoitus 3: Tee passiivin preesens. Malli: Kirjastossa ( lukea,lehdet ) >> Kirjastossa luetaan lehdet. 1.Olohuoneessa ( katsoa, televisio )________________________________ 2.Kaapissa ( säilyttää, vaatteet ) _________________________________ 3.Pellolla ( viljellä, kaura ) ________________________________________ 4.Luokassa ( opiskella, suomi )____________________________________ 5.Jäähallissa ( pelata ,jääkiekko )_________________________________ 6.Keilahallissa ( keilata ) __________________________________________ 7.Urheilukentällä ( heittää, keihäs )___________________________________ 8.Kadulla ( tehdä, remontti )________________________________________ 9.Talossa ( asua )_______________________________________________ 10.Teatterissa ( esittää, näytelmät )___________________________________ 11.Kaupungissa ( järjestää, juhla )__________________________________ 12.Pankissa ( maksaa, laskut ) ____________________________________ 13.Autokaupassa ( myydä, autot )___________________________________ 14.Uimahallissa ( uida )___________________________________________ 15.Kirkossa ( pitää, jumalanpalvelukset )_______________________________ 16.Tehtaalla ( rakentaa, paperikone )___________________________________ 17.Matkatoimistossa ( tarjota, matkat )________________________________ 18.Pesulassa ( pestä, pyykit )_________________________________________ 19.Kokouksessa ( puhua paljon )______________________________________ 20.Autolla ( matkustaa usein )_________________________________________ 21.Saunassa ( kylpeä ) ____________________________________________ 22.Uimarannalla ( ottaa aurinko )________________________________________ Harjoitus 4: Tee passiivi lause. Valitse sanajärjestys ja objektin sijamuoto. Malli: Luemme kurssilla tämän kirjan. Kurssilla luetaan tämä kirja. Avaamme tänne kahvilan ensi kuussa. Soitamme konsertissa Beethovenin G-duuri sonatin. Muistamme hänet hyvin. Tunnemme herra Lahtisen hyvin. Esittelemme sinut kokoukselle. Aloitamme ensi kerralla uuden kappaleen. Ostamme huoneeseen peilin. Viemme kirjeet postiin huomenna. Tuomme raaka-aineet ulkomailta. Myymme asunnon ensi syksynä. Tapaamme heidät asemalla. Kertaamme kappaleet nopeasti. Pesemme astiat koneella. Ajattelemme asiaa myöhemmin. Katselemme televisiota joka ilta. Osaamme tämän asian hyvin. Teemme vappuna simaa. Ymmärrämme häntä hyvin. Panemme oven kiinni pian. Kerromme uutisen hänelle huomenna. Konec formuláře Lue teksti ja vastaa sitten kysymyksiin: MITÄ SUOMESSA JUHLITAAN? Mitä Suomessa juhlitaan? Helmikuun 14. päivä vietetään Ystävänpäivää. Silloin ystävälle annetaan kukka tai pieni lahja. Jos ystävä asuu kaukana, hänelle lähetetään kortti. Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä on helmikuun 28. päivä. Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka Elias Lönnrot keräsi. Se ilmestyi vuonna 1849. Kalevalan päivää juhlitaan erityisesti kouluissa. Juhlissa esitetään erilaista ohjelmaa, esim. lauluja ja Kalevalan runoja. Pääsiäisviikolla on Suomen kirkoissa hartaushetki joka ilta. Silloin lauletaan Jeesuksen kärsimyksestä kertovia virsiä ja muistellaan Jeesuksen kärsimyksen tietä. Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistojuhla. Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemisen muistoksi. Ennen pääsiäistä pienet trulleiksi pukeutuneet lapset kulkevat talosta taloon, heiluttavat koristeltuja oksia ja toivottavat ihmisille terveyttä. He sanovat:" Virvon, varvon tuoreeks , terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle." Sitten he antavat oksan talonväelle ja toivovat saavansa itselleen pienen lahjan. Pääsiäisenä maalataan pääsiäismunia ja syödään mämmiä. Mämmi syödään kerman ja sokerin kanssa. Pääsiäisenä kukkamaljakoihin laitetaan pajunkissoja. Ne ovat kevään merkki. 1. Ystävänpäivä on (kesällä/syksyllä/talvella) 2. Kalevalan päivää juhlitaan (joka viikko/kerran viikossa/varsinkin) kouluissa. 3. Trulleina kulkevat (eläkeläiset/naimisissa olevat naiset/tytöt ja pojat) Vappu on iloinen juhla. Silloin juodaan simaa ja syödään tippaleipiä. Työläiset marssivat ja laulavat työväenlauluja. Opiskelijat juhlivat. Vappuna Suomessakin voi tanssia kaduilla. On oikea karnevaalitunnelma. Äitienpäivä on aina toukokuun toinen sunnuntai. Silloin äidille leivotaan salaa jotain herkullista. Aamulla hänelle viedään kahvi sänkyyn. Samalle perhe antaa äidille lahjan ja hänelle lauletaan. Yleensä lauluissa kiitetään äitiä siitä, että hän on aina jaksanut rakastaa ja hoitaa meitä. Helluntai on iloinen juhla. Kesä on alkanut. Monet nuoret löytävät toisensa. Suomessa sanotaankin: "Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä." 4. Vappu on (harras/hauska/surullinen) juhla. 5. Äitienpäivänä kiitetään äitiä siitä, että hän (tekee työtä/antaa meille rahaa/pitää huolta meistä). 6. Helluntaina (pitää lähteä hakemaan heilaa/ei saa olla heilaa/pitää jo olla heila). Juhannus on keskikesän juhla, valon juhla. Pohjois-Suomessa aurinko ei laske ollenkaan. On yötön yö. Juhannuksena valvotaan usein koko yö ja nautitaan Suomen lyhyestä kesästä. Juhannuksena syödään erikoisesti valmistettua keittoruokaa, juhannusjuustoa. Usein juhannuksena mennään naimisiin. Kauniin kesän juhannushäistä jää lämmin muisto. Isänpäivä marraskuussa on Suomessa melko uusi juhla. Silloin isälle viedään jokin mukava lahja ja hänelle lauletaan. Pyhäinpäivä on myös marraskuussa. Silloin Suomessa muistetaan rakkaita omaisia, jotka ovat kuolleet. Heidän haudoillensa viedään kynttilät. 7. Juhannuksena (ollaan hereillä pitkään/nukutaan paljon/naiset eivät saa nukkua) 8. Isänpäivänä (isä antaa kaikille lahjan/isälle annetaan jotain/isä ja äiti saavat yhteisen lahjan). 9. Pyhäinpäivänä (pannaan kynttilät pihalle/pannaan kynttilät omaisten haudoille/pannaan kynttilät ikkunoille) Itsenäisyyspäivä on joulukuun 6. päivä. Olemme kaikki onnellisia siitä, että Suomi on itsenäinen ja vapaa maa. Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Itsenäisyyspäivänä käydään kirkossa ja järjestetään erilaisia juhlia. Sankarihaudoille lasketaan seppeleitä ja haudoille viedään kynttilöitä. Kotien ikkunoilla palavat myös kynttilät. Presidentin linnassa pidetään suuret tanssiaiset. Jouluvalmistelut aloitetaan jo aikaisin. Ensin vietetään pikkujoulua. Se voi olla firman juhla tai kavereiden oma juhla. Pikkujoulua vietetään iloisesti ja joskus myös meluisasti. Ennen joulua kirkoissa käydään laulamassa kauneimmat joululaulut. Ystäville lähetetään joulukortit ja perheelle ostetaan joululahjat. Kauppoihin laitetaan jouluikkunat ja kaduille sytytetään jouluvalot. Kotona leivotaan joulutorttuja ja piparkakkuja. Joskus porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja rosolli tehdään myös kotona, joskus ne ostetaan kaupasta. Joulupöytään hankitaan joulukinkku. Sitten keitetään joulupuuro. Joulukuusi tuodaan sisälle ja se koristellaan. Omaisten haudoille sytytetään kynttilät. Radiosta ja televisiosta julistetaan joulurauha. Illalla tulee pukki. Tavallisesti hän koputtaa ovelle ja kysyy: "Onko täällä kilttejä lapsia?" "On, on. Kyllä, kyllä", vastaavat sekä aikuiset että lapset. Kun lahjat on jaettu, syödään yhteinen jouluateria. Aattoiltana mennään aikaisin nukkumaan, että herätään aamulla joulukirkkoon. Joulukirkossa lauletaan Jeesuksen syntymästä ja kuunnellaan jouluevankeliumi. Joulu on rauhan juhla. Silloin yleensä ihmiset ovat omassa kodissaan perheensä kanssa. Tapaninpäivä on iloinen juhla. Silloin käydään kylässä, mennään tapaniajelulle. Ennen tapaniajelulla käytiin hevosella, nykyään autolla. Uudenvuodenaatto on vuoden viimeinen päivä. Silloin juhlitaan ystävien kanssa ja ammutaan raketteja. Vähän ennen keskiyötä kokoonnutaan kaupungintalolle ottamaan uusi vuosi vastaan. Siellä pidetään puhe ja lauletaan Maamme-laulu. Usein lauletaan myös virsi "Jumala ompi linnamme.." Kun vuosi vaihtuu, toivotetaan ystäville Onnellista Uutta Vuotta. Usein tehdään myös uudenvuodenlupauksia. Silloin päätetään tehdä jokin asia paremmin kuin ennen. Uusi vuosi halutaan aloittaa hyvällä mielellä ja tulevaisuuteen luottaen. 10. Suomi itsenäistyi (kesällä/talvella/keväällä) vuonna 1917. 11. Jouluksi tehdään (mämmiä/leivonnaisia/simaa). 12. Uusi vuosi otetaan vastaan (surullisena/vihaisena/luottavaisena).