Nuorten hiipuva lukuhalu lukemiskulttuurin murroksessa
Lotta-Sofia La Rosa
4
ARTI KKELIT
ukuhalu on affekti, joka syntyy lukijan, tekstien ja esineiden valisessa vuorovaikutuksessa, linjaavat lukemista tutkineet Burnett ja Merchant (2018). Nuorten lukemisessa on siis —        otettava huomioon lukukulttuurissa tapahtunut valineellinen mullistus: yha enenevasti luetaan ruudulta. Taman hetken nuori lukija elaa erilaisessa esine- ja kulttuuriymparistossa kuin vanhempansa. Kirja voi olla kirjaimia puhelimen naytolla, eika lukijakaan enaa aina ole lukija vaan aanikirjan kuuntelija - puhumattakaan interaktiivisista kirjoista, joissa lukija voi olla myos katsoja, kommunikoija tai tarinan kirjoittaja. Kirjoja voi kuunnella liikkeessa ja myos yhdessa toisten kanssa, mika muokkaa lukemi-sen tilaa ja halventaa yksityisen ja jaetun kokemuksen rajoja (ks. Linkis 2021). Tamanhetkinen teknologia tekee mahdolliseksi valita kirjamuodoista sen, joka parhaiten sopii tilanteeseen ja kayttajan tarpeisiin.
Kuitenkin juuri nuorten tarve hakeutua kirjojen pariin on heikentynyt; las-ten ja nuorten hiipuvaa lukuintoa on seurattu jo vuosia huolestuneena (Leino et al. 2019; OECD 2019; Rutherford et al. 2017). Kirjojen lukemisella on selkea yhteys lukutaitoon (Leino et al. 2019), ja lukutaito taas on avain tasavertaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin jayhteiskunnassa toimimiseen, silla se estaa syr-jaytymista ja lisaa hyvinvointia. Artikkelissani tartun ajankohtaiseen tutkimus-tarpeeseen, jossa yhdistyvat yhteiskunnallisesti merkittava syy tukea nuorten lukuintoa seka murroksessa olevat kirjallisuuden lukemisen kaytanteet. Poh-din, miksi nuoret omasta mielestaan lukevat nykyaan vahemman kaunokirjalli-suutta vapaa-ajallaan ja onko lukemisen ja vapaa-ajan viihtymisen valineellinen murros ja siirtyminen alypuhelimiin yhteydessa nuorten mainitsemiin syihin. Miten nuoret kokevat erilaiset lukutavat ja miten eri kirjamuotoja voisi hyodyn-taa, kun halutaan vahvistaa nuorten myonteisia mielikuvia lukemisesta? Nuorten vastaukset voivat antaa arvokasta tietoa lukemisen taustalla vaikuttavista asenteista ja kasityksista (ks. Kajander 2020, 25) seka siita, millaisia tarpeita ja toiveita eri kirjamuodot voivat tayttaa.
Kaunokirjallisuuden lukemiseen kannustaminen on tarkeaa. Vaitetta tukevat niin PISA-tutkimusten kuin kokeellisen psykologian tulokset kaunokirjallisuuden lukemisen yhteydesta lukutaitoon seka empatian ja tunteiden ymmartamisen kehitykseen. Pitkakestoinen ja tarinan hallintaa vaativa kaunokirjallisuuden lukeminen kehittaa syvalukutaitoa, jossa tekstin tulkinnat, erit-telytaidot jakritiikki korostuvat. (Leino et al. 2019; Lukukeskus 2020.) Suomessa onkin paljon tutkittu lukemiseen sitoutuneisuuden merkitysta hyotynakokul-masta, mutta se ei kuvaa juuri kaunokirjallisuuden lukemisen erityisyytta. Sen sijaan Opetussuunnitelmassakin (OPS 2014) mainittu elamyksellisen ja tulkin-nallisen lukemisen tarve osuu lahemmaksi; kaunokirjallisuudessa immersion kokemus voi vieda kerronnalliseen todellisuuteen, kuvittelemaan tekstuaalisin keinoin luodun maailman ja elaytymaan henkilohahmojen tunteisiin. Vapaa-ajan kaunokirjallisuuden lukemisessa keskeista on paitsi itsesta nouseva into lukea myos hyvan tarinan imu ja uppoutuminen kirjan maailmaan (ks. Nell
AVAIN VOL 19 NRO 4 (ZOZZ)
5
1988). Lukeminen tarjoaa mielihyvaa, koukuttaa, herattaa tunteita, vie pakoon arjesta - syita lukea on yhta monta kuin lukijoitakin (ks. Juopperi 2018).1 Luku-halu ei synny vain siita, etta lukeminen on hyodyllista ja kehittaa lukutaitoa - se on tahdon ja tunteen asia (Burnett & Merchant 2018; Kaakinen et al. 2018).
Usein lukemisen sitoutuneisuuden tutkimuksessa keskitytaan lukijan ja tekstin valiseen suhteeseen ja vahemmalle huomiolle jaavat kirjan "esineellisyys" seka lukeminen kehollisena toimintana yhteydessa muihin ihmisiin ja sosiaa-lisiin artefakteihin. Silti kirjan tuntu, kannen kuvitus, aanikirjan lukijan aani, e-lukulaitteen valo ja lukemisen ymparisto ihmisineen voivat olla merkittavia kaunokirjan lukemisen nautinnollisuuden ja lukemiseen liittyvien asenteiden kannalta. (Burnett & Merchant 2018; ks. myos Kajander 2020.) Nuorten kasityk-siin lukemisesta seka kaytanteista eri kehollisissa lukutilanteissa ja sosiaalisissa konteksteissa uusien lukumuotojen aarella kaivataan lisaa ymmarrysta (ks. Kajander 2020; Rutherford et al. 2017). Sosiaaliset kaytanteet, kuten lukeminen, eivat ole ajattomia, historiattomia tai kulttuurittomia vaan vuorovaikutuksessa niita ymparoivaan materiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin (Gourlay et al. 201s).
Lukemisen tutkimus on monitieteinen ja metodologisesti moninainen kentta. Tutkimusta tehdaan niin aidinkielen ja kirjallisuuden ainedidaktii-kan, mediatutkimuksen, sosiaalitieteiden kuin kulttuurintutkimuksen ja jopa kokeellisen psykologian aloilla. (Ks. esim. Hiidenmaa et al. tulossa.) Artik-kelini fokuksessa ei ole kirjallisen tekstin tutkimus vaan nuorten lukijoiden lukemiseen liittyvat asenteet sosiomateriaalisessa ymparistossa seka toisaalta kokemukset eri kirjamuodoista. Kirjamuodolla tarkoitan kirjaa fyysisena arte-faktina, en tutki muotoa ja materiaa kaunokirjallisuuden keinoista kasin. Tut-kimusasetelmani on perusteltu tilanteessa, jossa nuorten lukumotivaatio laskee ja keinoja sen parantamiseen etsitaan ja jossa eri kirjamuodot samaan aikaan kehittyvat voimakkaasti. Empiirista tutkimusta eri kirjamuodoista on vahan, erityisesti nuorten kohdalla. Hypoteesini mukaan juuri kayttokokemukset eri kirjamuodoista voivat kertoa, miten eri kirjamuodoilla lukukonteksteinavoitai-siin tukea lukuhalua vaikuttamalla vapaa-ajan lukemisen vahenemisen syihin ja odotusarvoon siita, millaista lukeminen on.
Nuorten lukukokemusta kartoittava aineistoni perustuu lukukokeiluun, jossa kahdeksasluokkalaiset nuoret kahdessa eri etelasuomalaisessa koulussa lukivat tai kuuntelivat kevaalla 2019 kolmen viikon aikana Salla Simukan Lumikki-satuun pohjaavan nuortentrillerin Punainen kuin veri (2013) neljalla eri tavalla: kirjaston painettuna kirjana, e-kirjana, aanikirjana tai kaupallisella lukuaikapalvelulla.2 Kirjaa ei ole kohdistettu mihinkaan tiettyyn formaattiin, vaikka se alun perin onkin ilmestynyt painettuna kirjana.3 Kirjan aihepiiri seka henkilogalleria ovat nuorille suunnattuja. Siina ei ole kuvia eika tekstin asettelu ole korosteisesti kaunokirjallinen keino. Romaani valikoitui tutkimusteokseksi, koska se on kertova teksti. Simukka on palkittu kirjailija, jonka teoksia on kaan-netty paljon myos muille kielille.
6
ARTI KKELIT
Teetin ennen kirjan lukemista lukukäyttäytymistä ja -motivaatiota mittaa-van kyselyn, johon vastasi 137 oppilasta. Kolmen viikon jälkeen teetin kirjan lukukokemusta kartoittavan kyselyn, johon ei voinut vastata, ellei ollut lukenut teosta. Vastauksia tuli 116, eli 21 oppilasta (15,3 %) ei joko ollut lukenut kirjaa tai muusta syystä halunnut vastata toiseen kyselyyn. Taustoittavien kysymysten ohella käytin ensimmäisessä kyselyssä Motivation to Read -profiilia (Malloy et al. 2017) ja toisessa kirjan lukukokemusta mittaavaa Story World Absorption -asteikkoa (Kuijpers et al. 2014; tuloksista ks. La Rosa & Lehtimäki 2021; La Rosa tulossa). Suurimmalla osalla tutkittavista nuorista oli keskimääräistä alhai-sempi lukumotivaatio, mikä korreloi kirjamuodon valintaan: mitä heikompi motivaatio, sitätodennäköisemmin nuori valitsi äänikirjan (mt.)
Tämän artikkelin aineisto koostuu nuorten vastauksista neljään kysymyk-seen, joista kaksi ensimmäistä olivat ennen kokeilua tehdyssä kyselyssä ja seu-raavat kokeilun jälkeen tehdyssä kyselyssä: 1) miksi nuoret lukevat kirjallisuutta keskimäärin vähemmän kuin ennen, 2) onko nuorilla kokemusta digitaalisista kaunokirjoista koulussa ja vapaa-ajalla, 3) mitä hyviä ja huonoja puolia eri kir-jamuodoissa on sekä 4) voisiko nuorten mielestä helposti saatava kirjasovellus motivoida lukemiseen. Käsittelen vastauksia laadullisesti temaattisen sisällön-analyysin avulla (ks. esim. Tuomi & Sarajärvi 2018). Menetelmän avulla olen jaotellut käsin koodaten vastauksista aiheeltaan yhtenevät temaattiset ryhmät, joiden esiintyvyyttä tarkastelen suhteessa vastausten kokonaismäärään. Avaan ensin e- ja äänikirjojen yleistymistä sekä painetun ja digitaalisen tekstin lukemi-sen eroista tehtyä tutkimusta kaunokirjallisuuden näkökulmasta. Avaan myös nuoren lukuhalun syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tämän jälkeen teen havaintoja analyysissä eriteltyjen vastausten sekä tutkimuskirjallisuuden valossa. Lopuksi koostan päätelmät, pohdin tutkimuksen onnistumista ja jatkotutkimuksen suuntaviivoja.
Kirjakokemukset muuttuvassa lukemiskulttuurissa
E-kirjan matkaaminen käyttäjien arkeen on ollut verrattain hidasta. Uudet innovaatiot etenevät sosiaaliseen ja materiaaliseen hyväksymiseen asteittain, ja digitaalisten kirjojen esteinä ovat olleet esimerkiksi painetun kirjan etuasema lukijoiden keskuudessa sekä e-kirjojen lukulaitteiden monimutkaisuus. Säh-köisten kirjojen kehitystä tutkineen Harri Heikkilän (2017,20s) mukaan uusien kirjamuotojen täytyy viehättää helppoudella ja vaivattomuudella, mutta myös tuoda lukemiseen jotakin olennaisesti uutta, ennen kuin ne yleistyvät painetun rinnalle (myös Kajander 2020,116-118). Digitaaliset kirjat, erityisesti äänikirjat, ovat lyöneet kaupallisesti itsensä läpi kuluttajien arkeen/ ja kirjakauppaliiton selvityksessä (2021) vuonna 2020 lukuaikapalveluiden käyttö kolminkertaistui verrattuna kahden vuoden takaiseen. Näyttää siltä, että ennustettu murros on tapahtumassa.
AVAIN VOL 19 NRO 4 (ZOZZ)
7
Miten nuoret hohevat erilaiset luhutavatja miten eri Mrjamuotoja voisi hyddyntaa, hun halutaan vahvistaa nuorten mydnteisia mielihuvia lukemisesta?
Toisaalta lukemiseen kaytettava materiaalinen artefakti - valine - herattaa keskustelua. Tutkimukset ovat osoittaneet, etta erityisesti oppiminen ja luetun ymmartaminen voivat karsia, kun teksti luetaan ruudulta (mm. Clinton et al. 2019; Delgado et al. 2018). Vaikeudet lisaantyvat, mita pidemmasta ja komp-leksisemmasta tekstista on kyse. Verkkoymparisto kutistaa odotuksia tekstien pituuksista ja vaikeuttaa erityisesti pidempien, lineaaristen tekstien ymmar-rysta. (Baron 2013.) On eri asia lukea e-kirja sen lukemiseen tarkoitetulta lait-teelta kuin selata uutisartikkelia alypuhelimella vilkuillen sosiaalista mediaa. Ainakin jalkimmaisessa tapauksessa on selvaa, etta keskittyneen ja pitkajantei-sen lukemisen sijaan painottuu silmaileva lukutapa, joka heikentaa syvallista paneutumista tekstiin (ks. mt.).
Pitkamuotoisen ja kertovan kaunokirjallisuuden lukeminen tukee juuri verkkoymparistossa toiseksi jaavia pitkajanteisen ja lineaarisen lukemisen taitoja (ks. Leino et al. 2019; Lukukeskus 2020). Vaikka luetun ymmartamisen ja oppimisen suhteen digitaalisuus nayttaytyy paikoin negatiivisessa valossa, asia ei ole nain yksioikoinen. Kirjan lukeminen on paljon muutakin kuin oppi-mista ja tiedonhankintaa: tunteita, elaytymista ja seikkailuja mielikuvituksen keinoin. Narratiivisen tekstin lukemisessa korostuukin immersio, jossa on kyse tekstin tai muiden symbolijarjestelmien kautta tapahtuvasta mentaalisesta prosessista, uppoutumisesta tarinamaailmaan (ks. Kuijpers et al. 2014; Nell 1988; Thissen et al. 2018). Kerronnallisen tekstin lukemisessa tutkimustulokset eivat yhtenevaisesti todista painetun tekstin ylivoimaisuudesta suhteessa digi-taaliseen (Clinton et al. 2019; Delgado et al. 2018). Digitaalinen lukuvaline itses-saan ei siis valttamatta heikenna tarinamaailmaan uppoutumisen kokemusta, ja kirjamuodot ovat kokemuksen suhteen samalla viivalla (La Rosa & Lehtimaki 2021).
8
ARTI KKELIT
Kirjan lukeminen on myös ruumiillinen ja tilallinen kokemus, jolloin pitää huomioida kirjan tai lukulaitteen kosketukseen liittyvä ulottuvuus. Tämä voi vaikuttaa ymmärtämiseen ja tulkintaan ja siten joko heikentää tai vahvistaa immersiota ja lukemisesta nauttimista (esim. Kajander 2020; Mangen & Kui-ken 2014; ks. myös Burnett & Merchant 2018, 63). Anna Kajanderin (2020) väi-töstutkimuksessa suurimmalle osalle lukijoista painetun kirjan tuntu ja tuoksu ja sen lukuhetken kehollinen rauha olivat nun keskeisiä, että digitaalinen kirja ei voinut kilpailla kirjamuotona. Mangenin ja Kuikenin tutkimuksessa (2014) osallistujat raportoivat iPadiltä luettaessa vierauden tunnetta, joka vaikutti narratiiviseen lukukokemukseen. Toisaalta tottumus ja aiemmat kokemukset lukumediumista saattavat vaikuttaa lukukokemukseen ja siten nautintoon (ks. Kaakinen et al. 2018). Kajander (2020, 20s) ohjaakin jatkotutkimuksia sel-vittämään, miten nuoremmat sukupolvet suhtautuvat kirjaan ja miten uudet digitaaliset kirjapalvelut vaikuttavat asenteisiin. Vaikka digitaalisia ja painet-tuja kirjoja yhdistää sama sosiaalinen akti eli lukeminen, sen käytänteet ovat muutoksessa. Kuulokkeet korvilla, verkkoyhteys, näytön kirkkaus, lukutilanne, Hike vai paikallaan pysyvä suhteessa ympäristöön - kaikki nämä tekijät muok-kaavat kokemusta ja mielikuvia siitä, millaista kirjan lukeminen tai häyttäminen on (Kajander 2020,56-58).
Sosiomateriaalisesta näkökulmasta voidaan erottaa jonkin sosiaalisen käy-tänteen (lukemisen) ja siihen vuorovaikutuksessa olevan materiaalisen artefaktin (kirjan) toimijat tai "käyttäjät" (ks. esim. Gourlay et al. 2015). Nuori kirjan käyttäjänä on aktiivinen toimija, jonka valintoihin vaikuttavat erilaiset kult-tuurisesti muotoutuneet arvot ja asenteet, mielikuvat ja lukutilanteet. Nuorten lukukäyttäytymiseen liittyviä valintoja tulisi siksi tarkastella nuortenkulttuurin osana: mitkä toiminta- ja puhetavat, trendit ja kirjalliseen ilmaisuun liittyvät tendenssit kuuluvat nuoren arkeen? (Ks. Kajander 2021,23-24; Moje et al. 2008.) Kirjan käyttäjänä eläkkeelle jäänyt kirjallisuuden opettaja on hyvin erilainen kuin viisitoistavuotias e-urheilijanuori, joka avaa kirjan vain pakosta. Vaikka näin jyrkkiin vastakkainasetteluihin ei lähdettäisikään, tämän hetken nuori on tottunut jo lapsesta asti digitaalisten laitteiden ja mediaviihdykkeiden tulvaan arjessaan. Digitaalisuus on pirstonut mediankäyttöä, ja erityisesti nuorten syvällinen ja pitkäjänteinen kirjojen lukeminen on 2000-luvulla jatkuvasti vähentynyt. (Ks. Baron 2013; Leino et al. 2019; Ruohonen 2020.)
Arkiset koulussa ja kotona hankitut lukukokemukset sekä sosiokulttuurisen ympäristö muokkaavat suhtautumista lukemiseen (ks. Clark et al. 2008; La Rosa tulossa; Merga 2014). Kirjoihin liitetyt käsitykset ovat myös opittu asia, tottu-musta (Kajander 2020, 53-55, 61). Lukemisen ja kirjojen herättämät tunteet ja aiemmat kokemukset ovat merkittäviä nuorten lukutottumusten syntymiselle, erityisesti omaehtoisen vapaa-ajan lukemisen kohdalla. Kirjan lukeminen omaksi ilokseen vaatii lukuhalua, joka syntyy lukumotivaatiosta. Vapaa-ajan kirjojen lukemisessa korostuu se, että lukijalla on omasta mielestään taitoa ja tottumus suoriutua lukemisesta siten, että se ei kuormita vaan viihdyttää,
AVAIN VOL 19 NRO 4 (ZOZZ)
9
herattaa tunteita tai vie pakoon arjesta (mm. Afflerbach & Harrison 2017; Burnett & Merchant 2018; Cremin & Moss 2018; ks. myos Juopperi 2018).
Lukukokemukset voivat olla sysays motivaation kannalta negatiiviseen kier-teeseen tai toisaalta kannustin elinikaiseen lukuharrastukseen. Moni eri tekija vaikuttaa siihen, syntyyko lukemisesta lukuintoa tehostava vai heikentava kokemus: sosioekonominen tausta, kavereiden mielipiteet, nuorten kulttuuri ja lukijan asenteet, taidot ja tottumukset seka muistot lukukokemuksista. Kirjan sisalto, muoto, valine ja lukutilanne ovat niin ikaan osana verkostoa. Luku-innostuksen syntymiseksi taytyisi kokemuksen yhdistya lukijan tarpeisiin, odo-tuksiin ja mieltymyksiin (ks. Gourlay et al. 2015), jotka ovat sosiokulttuurisen taustan muovaamia. Jotta voitaisiin selvittaa, mitka tekijat voisivat tehda lukemisesta nuoria houkuttelevaa, on tarpeen tietaa enemman seka konkreettisista lukukokemuksista materiaalisessa ymparistossa etta lukemiseen liittyvista asenteista (ks. Kajander 2020, 25,184-187).
"Nykyaan luetaan alypuhelimia"
Otsikko on yhden aineistoni nuoren vastaus tutkimuskyselyn kysymykseen, jossa pyysin vastaajia arvioimaan, miksi nuoret lukevat vahemman kuin ennen. Yhteensa kysymykseen nuorten vahenevasta kirjojen lukemisesta vastasi 125 oppilasta, mutta 12 heista jatti vastaamatta tai kirjoitti vastauskenttaan jotakin kysymykseen liittymatonta. Mainitut syyt lajittelin viiteen ryhmaan. Yksi vastaus saattoi sisaltaa useamman syyn, joten erillisia syita laskin yhteensa 136. Jakauma on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Nuorten mainitsemia syita kirjojen lukemisen vahenemiselle
Miksi nuoret lukevat nykyaan vahemman kirjoja kuin ennen?	n	%
Tietotekniikka (alypuhelin, internet, sosiaalinen media, pelaaminen)	91	66,91
Kirjojen ja lukemisen tylsyys ja lukemisen epamielenkiintoisuus toimintana	22	16,18
Muuta kiinnostavampaa tekemista (esim.ystavat, harrastukset)	12	8,82
Muusyy	11	8,09
Yhteensa	136	100%
Puhelimen, sosiaalisen median ja muun tietotekniikan kaytto vaikuttaa olevan vastaajien mielesta suurin syy sille, miksi kirjojen lukeminen ei kiinnosta. Australialaisessa nuorten lukemisen tutkimusta kartoittavassa selvityksessa (Rutherford et al. 2017) linjataan, etta muutoksia nuorten lukemiskaytanteissa
10 ARTIKKELIT
máárittáá muun muassa lisáántynyt riippuvuus digitaalisesta teknologiasta. Se tarkoittaa myos lisáántyváá "kerronnallista kilpailua", jolloin yhá useamman nuoren on helpompi viihdyketulvassa valita olla lukematta. (Mt. 40.) Sama ten-denssi nákyy aineistossani:
Puhelimella voi tehda muutakin mukavaa, ja usein puhelin vie voiton, jos verrataan kirjaan.
Kirjojen luku ennen oli ajanviettoa, mutta nykyáán on kánnykát ja niissá pelejá/ sovelluksia, jotka ovat uutta ajanvietettá.
Aineistoni nuorille álypuhelin on viestinnán, elámysten ja viihtymisen kannalta keskeisempi materiaalinen artefakti kuin kirja. Guy Merchant (2019,194) kut-suu álypuhelinta artikkelissaan válttámáttomáksi "yhteyden ja sosiaalisen osal-listumisen symboliksi", joka on yhá merkityksellisempi myos lasten ja nuorten arkipáivássá. Osallistujien vastauksissa muu mediasisáltó voittaa kirjat:
Netissá oleminen ja pelaaminen on kivempaa.
Pelit ja sosiaalinen media ovat houkuttelevimpia.
Koska monet kokee muunlaisen medián kiehtovampana.
Mediatutkimus osoittaa, ettá mitá immersiivisempi mediakokemus on, sitá enemmán se houkuttaa, koukuttaa ja tuottaa halun toistaa kokemus tulevaisuu-dessa (Green et al. 2004; Kuijpers et al. 2014; Thissen et al. 2018). Neurotieteessá on tutkittu immersion ja emotionaalisten reaktioiden syntyá eri medioissa. Schlochtermeier et al. (2015) linjaavat tutkimuksessaan, ettá mediaympáris-tossá tietyn materiaalin immersiopotentiaali máárittáá sen kyvyn tuottaa emotio-naalisia vasteita. Puhelimelta helposti selailtavat sosiaalisen medián videosisál-lot tai interaktiivinen pelaaminen imaisevat nuoret helpommin mukaansa kuin tekstuaalinen narratiivi, jonka áárellá pitáá tehda "toitá".
Seuraavassa vastauksessa pelaamisen ja ohjelmien viehátys piilee juuri vaivattomuudessa: "Useat tykkáávát enemmán pelata tai katsoa TV-ohjelmia, luultavasti koska niissá tarvitsee itse tehda váhemmán ja ne tavallaan antavat enemmán (kuva, ááni)." Toinen nuori pohtii, ettá lukeminen vaatii enemmán kognitiivista tyotá kuin audiovisuaalinen tarjonta, koska kirjan tapahtumat on kuviteltava: "Kaikki ruudulta nákyvát asiat koukuttavat ja várit sun muut kiehtovat. Kirjaa lukiessa námá kaikki pitáisi tapahtua mielikuvituksen avulla." Edellisissá kommenteissa vastaajat ovat tavoittaneet jotakin, joka on olennaista kaunokirjallisuudelle: On keskityttává, siirryttává mentaalisesti tarinan tapah-tumiin, kuviteltava ne itse ja eláydyttává henkilóiden kokemuksiin (Kuijpers et al. 2014). Vastahakoisesti rivejá silmáillen ajatusten harhaillessa on vaikea tuntea kirjan ja tarinan vetovoimaa.
AVAIN VOL 19 NRO 4 (2022) 1 1
Mielihuvat lukemisesta vaihuttavat liittyvdn vield painettuun Mrjaan.
Mikáli ei syystá tai toisesta koe immersiota eiká sanojen takana avautuvaa maailmaa, lukeminen voi turhauttaa ja tylsistyttáá. Lisáksi negatiivinen mielen-tila ja asenne voivat lisátá negatiivisia tunteita ja kriittistá arviointia lukemisen aikana, miká niin ikáán voi johtaa tekstin áárellá tylsistymiseen. (Busselle & Bilandzic 2008; Kuijpers et al. 2014.) Kaakinen et al. (2018) linjaavatkin, ettá asenne ja emotionaaliset tekiját vaikuttavat jopa káytettyihin lukustrategioihin: lukeminen vastentahtoisesti voi johtaa lukemaan pinnallisesti ja syventymáttá ja páinvastoin. Myos lukustrategioiden puute ja heikko lukutaito saattavat olla immersion esteená, kun lukeminen on tuskallista sanojen sekamelskaa ja sujuu takellellen (ks. esim. Torppa et al. 2017). Huonot lukukokemukset eivát innosta lukemaan omaehtoisesti. Kielteisen kierteen pysáyttámiseksi on pureuduttava keinoihin, joilla lukemisesta voidaan tehda myos vastahakoisemmille lukijoille kokemus, johon tekee mieli palata.
Lukukokemukset eri kirjamuodoissa
Tutkimuksen taustatiedoksi selvitin, kuinka monella nuorista oli kokemusta e- tai áánikirjoista. Vastaajista 91 (66,42 %) ei lue koskaan kirjoja digitaalisesti vapaa-ajallaan, 26 (18,98 %) vastaa lukevansa harvoin, 12 (8,76 %) joskus ja vain kahdeksan (5,84 %) oppilasta lukee digitaalisesti usein. Kysyin myos, onko opetuksessa luettu tai kuunneltu digitaalisia kirjoja, pois lukien oppikirjat. Tarkastelin erikseen kunnallista ja yksityistá koulua, sillá yksityisessá oli káy-tossá lukuaikapalvelu kaikille oppilaille. Kunnallisen koulun oppilaista 78 (79,59 %) vastasi, ettá opetuksessa ei oltu kokeiltu digitaalista lukemista, 20 (20,41 %) oppilaan opetuksessa oli luettu myos digitaalisesti. Yksityisen koulun oppilaista láhes kaikki, 36 (92,31 %), olivat lukeneet tai kuunnelleet digitaalisia kirjoja, vain kolme oppilasta vastasi kielteisesti.
Lukukokeilun jálkeen kysyin, mitá ovat painetun kirjan, e-kirjan, áánikirjan ja lukuaikapalvelun hyvát ja huonot puolet. Jakaumat selviávát taulukoista 2, 3, 4 ja 5. Digitaalisten kirjamuotojen (e-kirja, áánikirja ja lukuaikapalvelu) leikkaa-vat ja yhtenevát piirteet on taulukoissa lihavoitu.
ARTI KKELIT
Taulukko 2. Painettu kirja (26 vastaajaa)
Hyvát puolet	n
Hyválukea (mm. helppoa, mukavaa, paras lukuváline, ei sárje páátá)	6
Taktiilinen ulottuvuus (mm.sivujen káántáminen, kirjantuntu)	11
Vaihtelua ruutuaikaan	5
Muita vastauksia: mukavajaturvallinen olo, motivaatio pysyy paremmin, keskittyminen parempaa, tuttu, saa unen illalla	1 kuta kin
Huonot puolet	n
Hankala káyttáá (mm. pitáá kantaa mukaná, unohtuu, painaa, ei voi lukea joka paikassa)	11
Voi menná rikki	2
Muita: tylsiá sivuja, tuntuu pidemmáltá	1 kuta kin
Taulukko 3. E-kirja (28 vastaajaa)	
Hyvát puolet	n
Aina mukaná	12
Helppous	4
Muita: kirjaa on helppo pidella, sivuja tarvinnut káántáá, sivut lyhyitá, kirjasopivan pitká	1 kuta kin
Huonot puolet	n
Tekniset ongelmat (mm. vaikea kirjautua palveluun, akun loppuminen)	14
Ruudulta lukemisen ongelmat (mm. páánsárky, pieni náytto)	6
Muita: maksullisuus, mieluummin painettu kirja vaihteluna, huomion herpaantuminen	1 kuta kin
AVAIN VOL 19 NRO 4 (2022) 1 3
Taulukko 4. Áánikirja (26 vastaajaa)
Hyvát puolet	n
Ei tarvitse lukea	11
Aina mukaná	4
Voi tehda muutasamalla	9
Helppous	2
Muita:	
voi kuvitellatarinansilmát kiinni	1
Huonot puolet	n
Teknisetongelmat	12
Keskittymisen haasteet	3
Lukijan ominaisuudet	A
(mm. hidas, ársyttává ááni)	4
Muita: kuulokkeet sattuvat, vaikeaymmártáá, ei voi valita lukutahtia	1 kuta kin
Taulukko 5. Lukuaikapalvelu (36 vastaajaa)
Hyvát puolet	n
Kirjan voi kuunnella	15
Aina mukaná	5
Kirjatarjonta	5
Helppous	3
Muita: monipuolinen, digitaalinen	1 kuta kin
Huonot puolet	n
Teknisetongelmat	7
Huono lukea (e-kirja)	2
Maksullinen	5
Vaikea muistaa mihin jái	2
Muita: vaikea páástá tunnelmaan, ei voi lukea ja kuunnellasamaan aikaan	1 kuta kin
14
ARTI KKELIT
Painettua kirjaa moni vastaajista pitää optimaalisena: lukeminen on mukavaa, siihen voi keskittyä hyvin eikä se aiheuta päänsärkyä tai silmien väsymistä. Viittä nuorta miellyttää kirjan lukeminen vaihteluna: "Välillä on niin paljon puhelimella, että on mukava laittaa puhelin välillä pois ja keskittyä vain kirjaan." Moni mainitsee kosketukseen liittyvän ulottuvuuden: "Sita on kiva naputella kirjan kantta, sivuista kuuluu kiva ääni." Viehätykseksi yksi mainitsee myös painetun kirjan "tuttuuden", ja toinen sanoittaa, että sen lukemisesta tulee "mukava ja turvallinen" olo. Kaikki edellä mainitut tekijät on aikaisemmissakin tutkimuksissa nimetty painetun kirjan suosion syiksi (ks. esim. Kajander 2020; Lindh & Hiidenmaa tulossa; Mangen & Kuiken 2014). Tuttuus, mukava ja turvallinen olo liittyvät emotionaaliseen siteeseen kirjan lukemisessa. Kajanderin tutkimuksessa (2020,31,133-136) vastaajat kertoivat, että painetussakirjassa on jotakin, jokin tunne, melkein tiedostamaton ja vaikeasti sanoitettava, joka saa lukemisen tuntumaan oikealta.
Negatiivista nuorten mielestä on, että kirjaa pitää kantaa mukana eikä voi helposti lukea joka paikassa: sitä on "hankala" käyttää. Kielteisiä puolia mainittiin kuitenkin vähemmän kuin positiivisia. Vastauksista huomaa, että painettu kirja "käyttöesineenä" on niin tuttu, että sitä on ehkä hankalakin miet-tiä uudesta näkökulmasta vain käyttökokemuksen eikä sisällön kautta. Tämä voidaan nähdä esimerkkinä sosiomateriaalisen artefaktin hahmottamisesta: painettu kirja on sosiaalisen osallistumisen kautta tuttu lukemisen valine ja siksi sitä on vaikea hahmottaa lukulaitteena.
Vastaajien mielestä digitaalinen kirja kumoaa painetun kirjan negatiivisim-man puolen: "[E-kirja] on kätevä ja aina mukana, ei paina tai vie tilaa repusta, nopea lukea missä vain." Digitaalinen kirja on sananmukaisesti mobiili, mikä on selvästi nuorten mielestä myönteistä, yhteensä 21 vastausta osuu piirteeseen "aina mukana". Toinen kaikki a digitaalisia kirjamuotoja leikkaava mainittu ominaisuus on helppous (9 mainintaa):
Helppo lukea missä vaan ja sivut eivät menneet sekaisin. (e-kirja)
[Lukuaikasovellus] pysyy puhelimesi mukana ja on helppo käyttää.
Helppous ja käden ulottuvilla oleminen liittyvät osittain lukuvälineenä käytet-tyyn älypuhelimeen, joka on aina mukana: "[e-kirja] aina mukana, koska kän-nykkä", vastaa yksi. Toinen vastaa hyvänä puolena, että "se on netissä". Verkon sisällöt ja niiden kuluttamiseen käytettävä älypuhelin ovat nuoren arjessa läsnä eri tavalla kuin painettu kirja, joka tulee ottaa mukaan. Miten nuorten mainit-semiin ominaisuuksiin vaikuttaisi esimerkiksi e-lukulaitteella luettava e-kirja, jolloin fyysinen lukuväline ei olisikaan se jatkuvasti verkossa, yhteydessä ja mukana oleva oma puhelin?
Digitaalinen kirja ei kuitenkaan aina ole optimaalinen: siinä missä nuorten mielestä painettu kirja on silmille lempeä, e-kirjan lukemisesta useampi mai-
AVAIN VOL 19 NRO 4 (2022) 1 5
nitsee saavansa päänsärkyä tai väsyneet silmät. Myös lukemiseen keskittymi-nen on muutaman mielestä haastavaa. Keskittymisen heikkous saattaa johtua pinnallisesta lukutavasta ruudulta tai siitä, että älypuhelimella myös muu mediasisältö ja sosiaalisen median päivitykset herpaannuttavat huomion.
Äänikirjat nousevat aineistossa esiin ennen kaikkea myönteisesti. Mielei-sintä nuorten näkökulmasta tuntuu olevan se, että kirjaa ei tarvitse lukea (11). Lukuaikapalvelunkin eniten mainittu hyvä puoli oli kirjan kuuntelumahdol-lisuus (is): "Ei tarvitse itse lukea, kirjan lukeminen tylsempää. Pystyi nopeut-tamaan lukemista." Vastaukset tuntuvat loogisilta, sillä suurimmalla osasta näistä nuorista on keskivertoa heikompi lukumotivaatio, ja moni mainitsi juuri lukemisen tylsyyden syyksi lukemisen vähenemiseen. Yksi vastaaja toteaa: "Voi vaikka maata silmät kiinni ja eläytyä kirjaan kun ei kerran tarvitse seurata rivejä." Tässä kaikuu yksi syy sille, miksi lukeminen saattaa tuntua työläältä ja tylsältä: heikolla lukutaidolla, mekaanisesti rivejä seuraillen on vaikea uppoutua tarinaan (ks. Torppa et al. 2018).
Äänikirjat eroavat muista kirjamuodoista ennen kaikkea siinä, että käytet-tävä aisti onkin kuulo eikä näkö. Näin ne voivat tuoda kirjojen vastaanottami-seen erilaisia, myönteisiä, ulottuvuuksia:
Pystyy kuuntelemaan samalla tavalla kuin musiikkia.
Kun suljin silmät, näin sen kuin elokuvan.
Musiikkiin ja elokuvaan vertaaminen asettaakin äänikirjan positiivisella tavalla läheisemmin osaksi muita vapaa-ajan viihtymisen tapoja kuin kirjan lukeminen. Monia miellyttää myös se, että näköaisti vapautuu, eikä kirjaa tarvitse pidellä kädessä: "Se on helppoa ottaa mukaan ja kuunnella vaikka kun pyö-räilee." Tämä on kenties yksi syy äänikirjojen kasvavalle suosiolle: kiireisessä arjessa äänikirjan voi yhdistää muuhun toimintaan, jolloin sen ääreen ei tarvitse pysähtyä (Lindh & Hiidenmaa tulossa; Ruohonen 2020). Toisaalta nuoret huomaavat, että äänikirjojen heikkous piilee juuri vaivattomuudessa: "Välillä unohtaa, että kuuntelee kirjaa ja osa tekstistä menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos." Lindhin ja Hiidenmaan (tulossa) äänikirjoja koskevassa tutki-muksessa juuri keskittyminen jakaa mielipiteitä: osan mielestä keskittyminen voi olla jopa helpompaa, kun taas toiselle syvempi uppoutuminen on mahdol-lista vain painetulla kirjalla.
Äänikirjojen kuuntelu eroaa kirjan lukukokemuksesta nun kinesteettisesti, materiaalisesti kuin spatiaalisestikin. Äänikirjaa ei tarvitse pidellä käsissä ja sen kuuntelu sujuu liikkeessä, mikä tekee lukemisen tilanteesta erilaisen. Lukijan ääni tai tapa lukea, joka ei ole mieleinen, voi jopa estää äänikirjan kuuntelun, kun toisaalta miellyttävä lukija voi tuoda kirjakokemukseen uuden tulkinnalli-sen ulottuvuuden. Nämä kaikki aistitekijät voivat kukin vaikuttaa esimerkiksi tulkintaan ja keskittymiseen. (Ks. Lindh & Hiidenmaa tulossa.) Linkis (2021)
ARTI KKELIT
on tutkinut nimenomaan äänikirjoiksi tehtyä kirjallisuutta ja mobiililaitteilla kuuntelua, Jossa lukemisen artefakti ja liikkuva tila sekä yhteydet sosiaaliseen mediaan voivat olla sisäänrakennettu osa myös kirjan sisältöjä ja tulkintaa.
Aineistossani eniten mainittu digitaalisten kirjojen heikkous ovat tekniset ongelmat. Kirjamuodoista suhteessa runsaimmin niitä keräsi kirjaston e-kirja (14): "Oli vaikea lainata kirjaa, ei aina auennut, välillä meni sekasin kohdasta, oli vaikea löytää kirjaston sivuilta, ei suostunut aluksi avaamaan sitä kirjaa puhelimella ja välillä hukkui." Lukuaikapalvelussa digitaalinen kirja toimi suju-vammin: se saa suhteessa puolet vähemmän negatiivisia mainintoja tekniikasta kuin kirjaston e- ja äänikirja.5 Vaikka teknologian kehitys on nopeaa, vertailu kaupallisen sovelluksen sekä kirjaston e- ja äänikirjojen välillä osoittaa, että digitaalisessa kirjassa on esineen lisäksi kyse myös palvelusta, Jossa on tietty formaatti ja käyttöliittymä (ks. myös Heikkilä 2017). Nämä tekijät asettavat kirjan lukemisen sujuvuudelle materiaalisia ehtoja.
Lopulta käyttökokemusten välillä huomataan kaupallisuuden vaikutus: kilpailevien lukuaikapalveluiden tarjonta on lisääntynyt ja sen myötä myös kilpailu, Jossa sujuva ja kuluttajaystävällinen toimivuus on valttia. Maksullisuus mainitaan myös omassa aineistossani. Ruohonen (2020,261) avaa artikkelissaan kaksi kehityspolkua suoratoistettavan kaupallisen kulttuurin mahdollisuuk-sissa. Positiivisessa kehityksessä yksilölle löytyy uusia mahdollisuuksia nauttia kulttuurista, kun verkko tuo sisältöjä suoraan käden ulottuville. Tällöin julkisen sektorin palveluilla, kuten kirjastolaitoksella, on merkittävä rooli: pysyvätkö ne mukana kulttuurisisältöjen digitaalistumisessa ja tarjonnassa suhteessa kau-pallisiin toimijoihin? Negatiivisessa kehityksessä taloudelliset syyt asettavat ihmiset kaupallisen kulttuurin kuluttamisen suhteen eriarvoiseen asemaan ja saattavat jopa edistää syrjäytymistä. (Mt.) Aineistossani eriarvoisuus näkyy koulujen välillä: yksityinen koulu maksoi nuorille lukuaikapalvelun, kunnalli-sella koululla tähän ei ollut mahdollisuutta.
Materiaalinen muoto on motivaation mahdollisuus
Lukukokeilun lopuksi esitin kysymyksen, lukisivatko nuoret enemmän, jos heillä olisi käytössään helppo lukuaikapalvelu. 30 (26,55 %) osallistujaa vastaa myöntävästi, 41 (36,28 %) pitää sitä mahdollisena ja 42 (37,17 %) ei usko sen vai-kuttavan lukemisen määrään. Jakaumasta voi tulkita, että puhelimella olevan kirjasovelluksen mahdollisuuksiin suhtaudutaan keskimäärin positiivisesti tai varovaisen vastaanottavaisesti. Nuorten lukukokeilua aiemmista käyttöko-kemuksista päätellen e- ja äänikirjat eivät olleet vuonna 2019 vielä yleistyneet nuorten keskuudessa, ainakaan kunnallisissa kouluissa. Mielikuvat lukemi-sesta vaikuttavat liittyvän vielä painettuun kirjaan.
On kuitenkin selvää, että kirjan artefaktinen muoto tai käyttöliittymä, oli sen käyttö kuinka miellyttävää hyvänsä, ei yksinään saa lukemaan - tavalla tai
AVAIN VOL 19 NRO 4 (ZOZZ)
toisella kiinnostava sisältö on lukuhalun keskiössä (ks. esim. Launis & Mäkikalli 2020). Tässä on nähtävissä tutkimusasetelman rajoitukset: on mahdotonta sanoa, miten Simukan teoksen sisältö ja vastaanoton materiaalinen muoto yhdessä muokkaavat lukukokemusta ja miten nuori tulkitsee lukemaansa. Siksi kokemukset eri kirjamuodoissa voivat johtua myös sisältöön liittyvistä teki-jöistä. Kenties Simukan kerrontaan oli äänikirjanahelpompi päästä sisälle kuin johonkin toiseen tekstiin ja siksi näyttää, että nimenomaan äänikirja on mieleinen. Jos kirjassa olisi ollut kuvitusta, e-kirja tai painettu kirja olisivat olleet ehkä mieleisempiä ja äänikirjassa taas olisi menetetty visuaalinen ulottuvuus tulkinnassa. Voidaan pohtia, millä tavalla toisenlainen teksti olisi vaikuttanut tutkimustuloksiin. Esimerkiksi kokeellinen kaunokirjallisuus ei tuota samalla tavalla immersion ja uppoutumisen kokemuksia kuin kielellisillä keinoilla jän-nitystä luova koukuttava trilleri (Kuijpers et al. 2014), joksi Simukan teos voidaan luokitella. Jos olisin valinnut luettavaksi esimerkiksi esteettisesti etäännyttävän monikerroksisen kaunokirjallisen teoksen, joka ei helpolla taivu äänikirjaksi ja jonka aihepiiri ei kosketa nuoria, olisivat lukuvälineeseen liittyvät kokemukset kenties erilaisia.
Huolimatta tutkimuksen rajoituksista aineistoni perusteella voidaan huomata, että digitaalinen kirja saattaa kumota joitakin kirjan lukemiseen liittyviä kielteisiä asenteita, muistoja ja mielikuvia ja siten ajan myötä muuttaa odotusarvoa lukemisesta (ks. myös esim. Kaakinen et al. 2018a; Kajander 2020). Ensinnäkin sovelluksella luettava kirja on mukana älypuhelimella, helposti saatavilla sekä samalla alustalla, josta muita viihtymisen elämyksiä haetaan ja ollaan yhteydessä muihin. Toiseksi lukemiseen liittyvään tylsyyden tai raskau-den tunteeseen e- ja äänikirja voivat tarjota uudenlaisia ratkaisuja. E-kirjojen (älypuhelimella) lyhyet näytönkokoiset sivut voivat tuntua kevyemmiltä, ja laitteessa tekstin kokoa ja asettelua voi muuttaa. Jonkin verran aiempaa tut-kimusnäyttöä onkin e-kirjojen hyödyistä heikompien lukijoiden tarpeisiin, esimerkiksi hypertekstuaaliset ominaisuudet kuten tekstiä tukevat sanastot tai multimedia voivat tehdä lukemisen mieluisemmaksi ja siten edistää sitou-tumista (ks. esim. Larson 2015). Erityisesti äänikirjat tuntuvat tuovan oman aineistoni nuorille kirjan vastaanottamiseen jotakin uutta.
Ylellistä on voida valita
"Nykyään on olemassa sosiaalinen media ja videot, eikä kukaan (paitsi harvat) jaksalukea", toteaayksi nuorista. Suurin osa aineistoni nuorista on sitä mieltä, että mobiililaitteiden sisällöt kilpailevat lukemiseen käytetyn ajan kanssa ja usein voittavat. Erityisesti vapaa-ajan lukuharrastuksessa tärkeää on asenne lukemiseen ja sen arvostaminen omaehtoisena toimintana (Malloy et al. 2017). On otettava todesta se, mitä moni vastaa: kirjat ovat puhelimen, pelien ja audio-visuaalisen viihteen immersiivisen imun rinnalla monesta tylsiä. Laitteiden
ARTI KKELIT
Sekd tieteellisessa etta yhteiskunnallisessa heshustelussa tormaa edelleen hahtiajahoon digitaalisenja painetun tekstin valilla.
aarella vietetty aika nahdaan paaosin positiivisena, ei ongelmana. Taustalla ovat kulttuurisesti, materiaalisesti ja sosiaalisesti muotoutuneet kasitykset siita, millaista kirjan lukeminen on. Ne syntyvat kokemuksista ja muistoista, jotka liittyvat paikkaan ja tilanteisiin ja ovat siten muuntuvia. (Kajander 2020,183.) Silloin on koetettava vaikuttaa negatiivisiin mielikuviin ja kokemuksiin. Vaikka nuoret tunnistavat esimerkiksi ruutuajan negatiiviset piirteet, kuten silmien vasymisen ja keskittymisongelmat, he nayttavat paaosin olevan avoimia uusille kirjainnovaatioille (vrt. Kajander 2020). Vaikka digitaaliset kirjat tuskin ratkai-sevat lukutaidon ja -innon ongelmaa, ne tuovat jotakin uutta mielikuviin luke-misesta ja saattavat siten vaikuttaa erityisesti kielteisiin asenteisiin. Valinnan-mahdollisuus on tarjolla oleva ylellisyys myos paljon lukeville - eritoten niille, joille painetun kirjan lukeminen ei kanna mukanaan miellyttavia muistoja.
Tassa tutkimuksessa on seikkoja, joihin tulee suhtautua kriittisesti. Osal-listujia ei ollut mahdollista profiloida tarkasti toisiaan vastaaviin ryhmiin, ja osa jatti vastaamatta kysymyksiin. Oppilaat eivat myoskaan saaneet valita luet-tavaa kirjaa tai kirjamuotoa, ja heidan motivaationsa vastata kyselyyn saattoi niin ikaan olla heikko ja vaikuttaa vastauksiin. Lisaksi on mahdotonta tietaa, lukivatko vastaajat teoksen kokonaan, ja jalkikateen tehdylla kyselylla on heik-koutensa: voi olla hankala muistaa tarkalleen, millaisia ajatuksia lukuprosessi heratti. Myos kokemusten sanallistaminen voi olla haasteellista, minka vuoksi vastaukset voivat kuvastaa jo ennalta muovautuneita asenteita. Tutkijalla on paasy vain kirjoitettuihin, valitteisiin kokemuksiin. Lisaksi kysymys siita, moti-voisiko lukuaikapalvelu, on johdatteleva. Tutkimusasetelman suurin rajoitus on, etta se ei anna tietoa nuorten tulkinnoista kirjan sisallosta.
Jos palataan viela Burnettin ja Merchantin (2018) kasitykseen siita, etta lukuhalu syntyy lukijoiden, tekstien ja esineiden vuorovaikutuksessa, voidaan todeta, etta tutkimukseni antaa nimenomaan nuorten nakokulmasta lisaa tietoa nuorista lukijoina seka toisaalta kirjasta artefaktina sen eri fyysisissa muodoissaan. Tasta kolmiosta puuttuu kuitenkin viela itse tekstin ominaisuu-det ja tulkinnat. Jatkotutkimusta kaivataan siihen, milla tavalla kirjallisuuden
AVAIN VOL 19 NRO 4 (ZOZZ)
uudet lukutavat ja kirjan digitaalistuminen voisivat tukea myönteisiä asenteita ja motivaatiota sekä siihen, millaiset artefaktin ominaisuudet voisivat tehostaa immersiota. Tulisi myös selvittää, millaiset kertomuksen sisällön ja muodon ominaisuudet toimivat juuri nuorille lukijoille, kun halutaan tehostaa immersiota, eläytymistä ja emotionaalista sitoutumista, jotka ovat narratiivisen teks-tin lukuhalun kulmakiviä.
Sekä tieteellisessä että yhteiskunnallisessa keskustelussa törmää edelleen kahtiajakoon digitaalisen ja painetun tekstin välillä. Tutkimuskentällä kiistel-lään siitä, heikentävätkö digitaaliset lukualustat keskittymistä ja lukutaitoa; lehdistä voi lukea, kuinka älypuhelimet addiktoivat nuorisoa tai kuinka ruudun tuijottaminen lisää näkökyvyn haasteita ja silmäilevää lukemista (ks. Tiainen 2018; Mäntymaa 2019; Clinton 2019). Vastakkainasettelu harvoin rakentaa yhteisymmärrystä. Digitaalisuus voitaisiin ennemmin nähdä ilmiönä, joka perustavanlaatuisesti kuuluu ajan sosiokulttuuriseen kontekstiin ja väistä-mättä muovaa lukemisen käytänteitä (Gourlay et al. 2015). Kirjamuodot eivät ole vastakohtia vaan voivat toimia yhdessä, limittäin - vastata käyttäjien ajassa muuttuviin odotuksiin ja luoda uusia mielikuvia lukemisesta.
Viitteet
1 Kaikki kaunokirjallisuus ei toki ole kerronnallista, mutta tässäartik-kelissateen rajauksen narratiiviseen kaunokirjallisuuteen.
2 Toinen lukukokeilunyhteistyökouluista oliyksityinenjatoinen kunnallinen. Koulut valikoituivat käytännön syistä. Yksityisen koulun mukana olo on perusteltua, koska kunnallinen kouluei voinut kustantaa oppilaille lukuaikapalvelua. Kokeilu toteutettiin opettajien kanssa kirjallisuuden opetuksen rinnalla, mutta sitä ei arvioitu. Siihen osallistuiyhteensäyhdeksän luokkaa, ja kirjamuoto oli aina sama kokonaiselle luokalle. Kaikki opetukseen osallistuvat olivat mukana, mutta tutkimuskyselyihin vastaaminen oli vapaaehtoista ja vain huoltajan sekä kunnan tutkimusluvalla.
3 Painettu kirja, e-kirja ja äänikirja lai-nattiin kunnankirjastosta, ja e- ja äänikirja toimivat siten verkkokirjaston kautta. Lukuaikapalveluei oikeastaan ole neljäs kir-
jamuoto vaan kaupallisenyrityksen sovellus, jonka kautta e- tai äänikirja vastaanotetaan. Sovelluksen käyttö on kuitenkin erilaista kuin kirjaston e-tai äänikirja, ja siksi kiin-nostava lisä vertailussa.
4 Digitaalinen kirja, erityisesti äänikirja, tukeetoisaalta mahdollisestiyhä kau-pallisempaaja viihteellisempää sisältöä, kun kustantamoiden on pakko vastata kysyntään ja pysyä lukuaikapalveluiden kilpailussa mukana. Materiaja markkinat voivat vaikuttaa myös negatiivisesti eriyt-täen tarjolla olevan kirjallisuuden sisältöön ja kaunokirjalliseen muotoon. (Arminen et al. 2020.)
5 Lukuaikapalvelua käyttäneet näyttivät tutkailleen tarjontaa Simukan teosta laa-jemmin ja huomanneet helposti selailtavan sisällön ja sen, että sovellus vinkkaa lisää mahdollisesti kiinnostavaa lukumateriaalia. Näitä ominaisuuksia eivät verkkokirjastoa käyttäneet raportoineet.
20
ARTI KKELIT
Kirjallisuus
Afflerbach, Peter & Colin Harrison 2017. What Is Engagement, How Is It Different from Motivation, and How Can I Promote It?Journal ofAdolescent & Adult Literacy 61(2), 217-220. DOI: 10.1002/ jaal.679.
Arminen, Elina, Anna Logren & Erkki Sevanen 2020.]ohdanto. Teoksessa Kirjallinen eldmd mark-kinaperustaisessa mediayhteiskunnassa. Toim. Elina Arminen, Anna Logren & Erkki Sevanen. Tampere: Vastapaino, 3-34-
Baron, Naomi 2013. Redefining Reading: The Impact of Digital Communication Media. PMLA 128(1), 193-200. DOI: 10.1632/pmla.2013.128.1.193-
Burnett, Cathy & Guy Merchant 2018. Affective encounters: Enchantment and the possibility of reading for pleasure. Literacy 52(2), 62-69. DOI: io.im/lit.12144.
Busselle, Rick & Helena Bilandzic2008. Fictionality and Perceived Realism in Experiencing Stories: A Model of Narrative Comprehension and Engagement. Communication Theoryi8{2), 255-280. DOI: 10.nn/i.1468-2885.2008.00322.x.
Cremin, Teresa & Gemma Moss 2018. Reading for pleasure: supporting reader engagement. Literacy 52(2), 59-61. DOI: io.mi/lit.12156.
Clark, Christina, Sarah Osborne & Rodie Garland 2008. Young People's Self-Perceptions as Readers: An Investigation Including Family, Peer and School Influences. National Literacy Trust.
Clinton, Virginia 2019. Reading from paper compared to screens: A systematic review and meta analysis. Journal of Research in Reading 42(2), 288-325. DOI: 10.1111/1467-9817.12269.
Delgado, Pablo, Cristina Vargas, Rakefet Ackerman &Ladislao Salmeron 2018. Don't throw away your printed books: A meta-analysis on the effects of reading media on reading comprehension. Educational Research Review 25,23-38. DOI: io.ioi6/j.edurev.20i8.09-003.
Gourlay, Lesley, Donna M. Lanclos & Martin Oliver 2015. Sosiomaterial Texts, Spaces, and Devices:
Questioning'Digital Dualism' in Library and Study Practices. Higher Education Quarterly 69(3),
263-278. DOhlO.llll/hequ.12075. Green, Melanie, Timothy Brock & Geoff Kaufman 2004. Understanding Media Enjoyment: The
Role of Transportation Into Narrative Worlds. Communication Theory 14(4), 311-327. DOI:
10.nn/i.1468-2885.2004.tb00317.x.
Heikkila, Harri 2017. Tdmdeiole kirja.Sdhkokirjan valtavirtaistumisen haasteet. Aalto-yliopiston julkai-susarja DOCTORAL DISSERTATIONS 28/2017. Helsinki: Aalto ARTS Books.
Hiidenmaa, Pirjo, Sara Sintonen, Nona Lindh & Roosa Suomalainen (toim.) tulossa. Lukemisen
ddrelld: tutkimusndkokulmia lukemisen merkityksiin, tapoihinja opetukseen. Helsinki: Gaudeamus.
juopperi, Silja 2018. Lukemisen merkitys ja muutos lukukokemuskertomuksissa. Kasvatus ErAika 12(2), 62-76.
Kaakinen, Johanna, Orsolya Papp-Zipernovszky, Egon Werlen, Nuria Castells, Per Bergamin,Thierry Bacci no & Arthur M.Jacobs 2018. Emotional and motivational aspects of digital reading: Learning to read in a digital world. Teoksessa Learning to Read in a Digital World. Eds Mirit Bar-zi Ilai, jenny Thomson, SaschaSchroeder & Paul van den Broek. Amsterdam: John Benjamins, 141-164. DOI:l0.l075/swll.l7.o6kaa.
Kajander, Anna2020. Kirjaja lukijadigitalisoituvassaarjessa. Helsinki: Helsinginyliopisto. DOI: l0.37449/ennenjanyt.90686.
Kirjakauppaliitto2021. Suomilukee-tutkimus2021. Kirjakauppaliitto ryja Suomen Kustannusyhdis-tys. https://kirjakauppaliitto.fi/wp-content/uploads/2021/05/Suomi-lukee-2021-medialle.pdf (9.9.2022).
Kuijpers, MoniekM., Frank Hakemulder, Ed S. Tan & Miruna Doicaru 2014. Exploring absorbing reading experiences: Developing and validating a self-report scale to measure story world absorption. Scientific Study of Literature 4(1), 89-122. DOI:io.i075/ssol.4.i.oskui.
AVAIN VOL 19 NRO 4 (ZOZZ)
21
La Rosa, Lotta-Sofia & Aku-Ville Lehtimäki 2021. Absorbing Narratives and Motivation to Read: A Mode-Effect Study on Young Readers. Scientific Study of Literature 11 (1), 74-107.10.1075/ ssol.20009.ros.
La Rosa, Lotta-Sofiatulossa. Yksin taiyhdessä-lukeminen on ainasosiaalista toimintaa. Teoksessa Lukemisen ääreWä: tutkimusnäkökuimia lukemisen merkityksiin, tapoihinja opetukseen. Toim. Pirjo Hiidenmaa, Sara Sintonen, Ilona Lindh & RoosaSuomalainen. Helsinki: Gaudeamus.
Leino, Kaisa, Arto K. Ahonen, Ninja Hienonen, jenna Hiltunen, Meri Lintuvuori, Suvi Lähteinen, joni Lämsä, Kari Nissinen, Virva Nissinen, Eija Puhakka, jonna Pulkkinen,]uhani Rautopuro, Marjo Siren, Mari-Pauliina Vainikainen &]ouni Vettenranta 2019. PISA 2018 ensituloksia-Suomi parhaidenjoukossa. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40.
Lindh, Ilona & Pirjo Hiidenmaa tulossa.Äänikirjojen kuunteluosana lukemisen kulttuuria. Teoksessa Lukemisen ääreiiä: tutkimusnäkökuimia lukemisen merkityksiin, tapoihinja opetukseen. Toim. Pirjo Hiidenmaa, Sara Sintonen, Ilona Lindh & RoosaSuomalainen. Helsinki: Gaudeamus.
Lukukeskus 2020.10 faktaa lukemisesta 2020. https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/ (9.9.2022).
Malloy,]acquelynn, Allison Parsons, Barbara Marinak, Anthony Applegate, Mary DeKonty
Applegate, D. Ray Reutzel, Seth Parsons, Parker Fawson, Leslie Roberts & Linda Gambrell 2017. Assessing (and Addressing!) Motivation to Read Fiction and Nonfiction. Reading Teacher71(3), 309-325. DOI:l0.l002/trtr.l633-
Mangen, Anne & Don Kuiken 2014. Lost in an iPad: Narrative engagement on paper and tablet. Scientific Study of Literature 4(2), 150-177. DOI:io.i075/ssol.4.2.02man.
Merchant, Guy 2019. Schooling the Smartphone. Learning, Culture and Social Interaction 21,194-195-
DOI:10.10l6/j.lcsi.2019-03.010.
Merga, Margaret K. 2014. Peer Group and Friend Influences on the Social Acceptability of Adolescent Book Reading. Journal of Adolescents-Adult Literacy 57(6), 472-482. DOI:io.ioo2/jaal.273-
Moje, Elizabeth, Melanie Overby, Nicole Tysvaer& Karen Morris 2008. The Complex World of Adolescent Literacy: Myths, Motivations, and Mysteries. Harvard educational review78{\), 107-154. DOI: 10.17763/haer.78.l .54468J6204X24157-
Mäntymaa, Eero 2019. Tuhoaako älypuhelin keskittymiskyvyn, mielenrauhan ja lapsen aivot? Vie uutiset 8.7.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10862591 (9.9.2022).
Nell, Victor 1988. Lost in a book: The psychology of reading for pleasure. New York: Yale University Press.
DOI: 10.2307/j.Ctt1WW3vl<3.
OECD 2019. PISA 2018 Results (Volume II): Where All Students Can Succeed. Paris: PISA, OECD Publishing.
OPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteet. Helsinki: Opetushallitus.
Ruohonen, Voitto 2020. Kirjallisuuden vastaanotto verkottuneessa maailmassa.Teoksessa
Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa. Toim. Elina Arminen, Anna Logren & Erkki Sevänen. Tampere: Vastapaino, 259-286.
Rutherford, Leonie, Lisa Waller, Margaret K. Merga, Michelle McRae, Elizabeth Bullen & Katya johanson 2017. Contours of Teenagers' Reading in the Digital Era: Scopingthe Research. New Review of Children's Literature and Librarianship 23(1), 27-46. DOI: 10.1080/13614541.2017.1280351.
Schlochtermeier, Lorna, Corinna Pehrs, H. Kappelhoff, Lars Kuchinke &Arthurjacobs 2015. Emotion processing in different media types: Realism, complexity, and \mmers\on.Journal of Systems and IntegrativeNeurosciencei(i),41-47- DOI: 10.15761/JSIN.1000109.
Thissen, Birte, Winfried Menninghaus & Wolff Schlotz 2018. Measuring Optimal Reading Experiences: The Reading Flow Short Scale. (Report). Frontiersin Psychology 9,1-12. DOI: 10.3389/ fpsyg.2018.02542.
ARTI KKELIT
Tiainen, Antti 2018. Yha useampi lukeesilmaillen, poukkoillen ja omassa kuplassa, sanooasian-tuntija. Heisingin Sanomat4.12.2018. https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005920056.html (9.9.2022)
Torppa, Minna, Kenneth Eklund, Sari Sulkunen, Pekka Niemi &Timo Ahonen, 2017. Why do boys and girls perform differently on PISA Reading in Fin land? The effects of reading fluency, achievement behaviour, leisure reading and homework activity. Jou rnal of Research in Reading 41 (1), 122-139. DOI: 10.1111/1467-9817.12103.
AVAIN VOL 19 NRO 4 (ZOZZ)