Nominatiivi ja partitiivi

   Sijamuotona nominatiivi ilmaisee kokonaisuutta (esim. auto, ajatus) tai määräistä paljoutta
   (esim. autot, onni, olut). Partitiivi puolestaan ilmaisee useimmiten epämääräistä,
   rajoittamatonta paljoutta (esim. autoja, ajatuksia, onnea, olutta).

   Nominatiivin ja partitiivin käyttö riippuu siitä, onko sanan tarkoite jaollinen vai jaoton.

   Jaottomat substantiivit viittaavat yksilöllisiin olioihin, joita ei voi jakaa pienempiin osiin
   niin, että osat säilyttäisivät kokonaisuuden luonteen. Jaottomien substantiivien tarkoitteita
   voidaan laskea. Tällaisia ovat esim. auto, talo, mies, käsi, ajatus, sielu.

   Jaolliset substantiivit puolestaan viittaavat sellaisiin tarkoitteisiin, jotka voidaan jakaa
   osiin niin, että osilla on sama luonne kuin kokonaisuudella. Jaollisten substantiivien
   tarkoitteita ei yleensä voi laskea. Tällaisia ovat ennen kaikkea ainesanat (esim. olut, kahvi,
   maito) sekä abstraktit sanat (esim. vahvuus, toivo, rakkaus).
   

                                        Nominatiivisubjekti

   Lauseen subjektina toimii tavallisesti nominilauseke, joka ilmaisee tekijän. Subjektin
   perussija on nominatiivi: subjekti on nominatiivissa, elleivät erityiset syyt vaadi sitä
   partitiiviin. (Toisaalta subjekti voi kokonaan puuttuakin lauseesta — se ei ole suomen
   kielessä pakollinen lauseenjäsen.)

   Jaoton yksiköllinen subjektisana on lähes aina nominatiivissa. Lauseen alussa ollessaan se
   tulkitaan yleensä määräiseksi (definiittiseksi)  eli sillä tavoin tutuksi, että kuulijalle tai
   lukijalle on ilmeistä, mihin se viittaa — lauseen lopussa epämääräiseksi (indefiniittiseksi).
   Esim.

   Auto on kadulla.       Vrt. Kadulla on auto.
   Isäntä on talossa.          Talossa on isäntä.
   Vieras tuli meille.         Meille tuli vieras.

   Subjekti on lähes aina nominatiivissa, jos lauseessa on objekti eli lause on tyypiltään
   transitiivinen, esim.

   Useat poliisit menettivät henkensä (obj.).
   Monet suomalaiset osaavat englantia (obj.).

   Jos lauseessa on predikatiivi, subjekti on aina nominatiivissa, esim.

   Kahvi on kallista (predvi).
   Monet suomalaiset ovat ujoja (predvi).
   

                                         Partitiivisubjekti

   Partitiivi on eräänlainen nominatiivin vastakohta: partitiivia käytetään silloin kun
   nominatiivi on sopimaton. Partitiivi ilmaisee yleensä jaollisten tarkoitteiden epämääräistä
   paljoutta.

   Partitiivisubjekti on normaalisti mahdollinen vain eksistentiaali- ja omistuslauseissa sekä
   tuloslauseissa. Tällaisissa lauseissa subjekti on useimmiten lauseen lopussa ja predikaatti on
   aina yksikön 3. persoonassa.

   Myöntölauseissa yksikön partitiivia käytetään, kun subjekti on aine-, abstrakti- tai
   kollektiivisana, esim.

   Jääkaapissa on maitoa.
   Leskellä oli omaisuutta.
   Lapsista tuli kunnollista väkeä.

   Monikon partitiivia käytetään jaottomista subjekteista, kun on puhe niiden epämääräisestä
   paljoudesta, esim.

   Laivassa oli jo matkustajia.
   Minulla on lapsia.
   Pojista kasvaa miehiä.

   Kieltolauseissa yksikön partitiivia käytetään myös jaottomista subjekteista, jos kokonaan
   kielletään sen olemassaolo, mihin subjektisana viittaa, esim.

   Laitoksessa ei ole johtajaa.
   Meillä ei ole autoa.
   Hänestä ei tullut opettajaa.

   Yksikön nominatiivia sitä vastoin käytetään, jos ei kokonaan kielletä sen olemassaoloa, mihin
   subjekti viittaa, esim.

   Kadulla ei ole auto  (vaan traktori).

   Partitiivia voidaan käyttää myös epäilevissä kysymyksissä, kun kysyjä  odottaa kieltävää
   vastausta. Esim.

   Onko teillä tätä kirjaa?
   Tuleeko hänestä opettajaa?
   



                                       Subjektin puuttuminen

   Suomessa subjekti ei ole samalla tavalla pakollinen lauseenjäsen kuin esim. ruotsissa ja
   englannissa. Seuraavat subjektittomat lausetyypit ovat tavallisia:

   1) Subjekti yhdistyneenä predikaattiin, esim.

   Tulen huomenna.

   2) Passiivilauseet, esim.

   Hävinnyt (obj.) kannettiin kehästä.

   3) Subjektina "kuka hyvänsä" (geneerinen persoona), esim.

   Täällä ikävystyy.

   4) Lause ilmaisee sää-, ruumiin- tai tunnetilaa, esim.

   Oli kylmä. Päätäni (obj.) särkee. Minua (obj.) pelottaa.

   5) Rinnasteisilla lauseilla yhteinen subjekti, esim.

   Isä kävi kaupassa ja osti ruokaa.
   

    
   

                                         Harjoitustehtäviä

   Tehtävä 1. Tutki partitiivisubjektin sopivuutta seuraavissa yhteyksissä.

   a) Monta rakennusta vaurioitui ilmahyökkäyksessä.
   b) Konkurssia oli edeltänyt useita tappiollisia vuosia.
   c) Useita siviilihenkilöitä sai surmansa.
   d) Ehdokasta tukee monia talouselämän vaikuttajia.
   

   Tehtävä 2. Selitä seuraavien lauseiden subjektin muodonvaihtelu.

   a) Onko tässä kaupungissa iltalukio ~ iltalukiota?
   b) Kirkko ~ kirkkoa ei näy tänne.
   

   Tehtävä 3. Valitse subjektin sijaksi nominatiivi, partitiivi tai genetiivi.

   a) Suojatie ~ suojatietä ~ suojatien ei pitäisi olla tässä.
   b) Tässä ei pitäisi olla suojatie ~ suojatietä ~ suojatien.
   c) Kaikille on riitettävä tehtävät ~ tehtäviä ~ tehtävien.
   d) Tehtävät ~ tehtäviä ~ tehtävien on riitettävä kaikille.
   e) Tähän pitäisi valmistua rivitalo ~ rivitaloa ~ rivitalon.
   f) Rivitalo ~ rivitaloa ~ rivitalon pitäisi olla valmiina keväällä.