iaSaimToivonen ITA M EP Ml Suomenlahti Annalle ja. Miinalle / TÄSSA ON PATU Tatu ja Patu ovat veljekset, jotka käyttäytyvät välillä vähän kummallisesti. He ovatkin kotoisin Outolasta, Jossa asiat tehdään eri tavalla kuin me.illä. Innokkaina ja uteliaina Tatu ja Patu tutkivat ihmeellistä rnaailrnaamme aina valmiina uusiin seikkailuihin. Tervetuloa kiehtovalle matkalle Suomeen, tuohon kaukaiseen pohjolan maahan, jossa ihmiset ruokkivat kesäöisin joulupukkia grillimakkaralla ja heittäväí kahvia kiukaalle", professon Patu toivottaa. Aino Havukainen ja Sami Toivonen TATVN JA PATUN SUOMI HELSINGISSA KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA Kuudes painos Teksti ja kuvitus © 2007 Aino Havukainen ja Sami Toivonen Painopaikka: Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2007 ISBN-13: 978-951-1-21915-6 "Millainen Suomi on? Millaisia ovat suomalaiset?" tohtori Tatu pohtii. "Hallussamme olevien suomalaisten esineiden perusteella olemme tulleet seuraavanlaiseen tieteelliseen lopputulokseen. Saammeko esitellä: tyypillinen suomalainen!" "Tämä havainnollinen mallimme osoittaa, miten loistavasti suomalaiset ovat sopeutuneet pohjoisen maansa äärimmäisiin olosuhteisiin", professori Patu tälidentää. "Mutta paljon kysymyksiä on vielä auki. Poltetaanko Suomessa juhannuksena revontulia? Harrastavatko kaikki suomalaiset salmiakin syöntiä sauvakävellessään avannossa?" professor! Patu puntaroi. "Näihin kysymyksiin, sekä moniin muihin, yritämme löytää vastauksen tässä kirjassa." "Aloittakaamme sekoittamalla Suomi! Ohjeen siihen löydät seuraavalta sivulta..." "Arvoisat lukijat, olemme saaneet käsiimme reseptin, jonka mukaan valmistamme teüle Suomen", latu esiaelee. "Tarvitsemme mm. kalliota moreenia. metsää, suota ja järviä sekä sopivan muotoisen astian. Ensiksi valmistamme pohjan." "Pohjaan tulee kalliota ja moreenia sekä hiekkaa ja savea. Painellaan tiiviisti." "Sitten suota, joka on tietysti hyvin turvepitoista." "Lisätään päälle runsaasti metsää: mäntyjä, kuusia ja koivuja. Näin." " Kaadetaan j oukkoon vielä järviä ja jokia." "Sekoitetaan pintaa kevyesti. Näyttääpä hyvältä - ja tuoksuu raikkaalta!" "Valmis! Ja eikun nauttimaan tästä ihanasta Suomen maasta!" merikotka alii KOKRR, LOKRKUU "Syksyinen ulkosaaristo tarjoaa meille mahtavaa naytelmaansa", Patu kuvailee. "Harmaahylkeet viihtyvat naissa karuissa mutta kauniissa maisemissa. Vaan missa, missa, piileksivat nuo merten kiiltavakylkiset nisakkaat? Emme ole nahneet noista nappisilmaisista saariston asnkeista viela vilaustakaan!" porotokka Kaamoksen aikana talvella aurinko ei nouse ollenkaan. HTRVISUO, TÜUKOKUU "Keväisen suon moninainen eläimistö kiehtoo paatunutrakin eränkävijää", Tatu ihailee. "Tämä kesytön näkymä suorastaan mykistää kunnioituksesta." "Mutta missä kulkevat Hirvisuon uljaat märehtijät, nuo valtavat aapojen kruunupaat, joita hirviksi kutsutaan?" Patu tähyilee. "Hai, ; hirvet, hoi, tulkaa esün!" KOLI, HEINRKUU "Vaara-Suomen jylhät maisemat salpaavat hengen", Tatu julistaa. "Täällä voit hyvällä onnella kohdata Suomen kansalliseläimen karhun, tuon komean kontion, jota myös otsoksi kutsutaan. Majesteetillisen hetken täydentää jossain kaukaisuudessa kukkuva käki Huhuu, missä olette?" "Samoilumme Suomen luontoäidin helmoissa on ollut palkitsevaa, vaikka ikäväksemme emme ole kyenneet saamaan havaintoja paikallisesta eläimistöstä", Patu pahoittelee. "Mutta huomio!" Tatu kiljaisee. "Mikäs tuo on? Tuolla pusikossa!" "En onnistu löytämään täältä luonto-oppaasta tuollaista lajia", Tatu ihmettelee, "Mikä se on? Onkohan se vaarallinen?" "Hei, nyt taídan tietää!" Patu ilahtuu. "Olen melko varma siitä, että olemme havainneet suomalaisen!" "IVlahtavaa nähdä se ja vielä näin läheltä", Tatu hehkuttaa. "Mutta mistäs se tänne tupsahti?" "Ensimmäiset ihmiset tulivat nykyisen Suomen alueelle jo tuhansia vuosia Sitten. Miksi he tulivat tänne pohjolan perukoille? Mitä he täällä tekivät? Keitä olivat..." EMSIMMÄISET "Olemme nyt pihalla ja leikimme Suomen esihistoriaa", Tatu kertoo. "Hmm, tässä kirjassa sanotaan, että yli 10 000 vuotta Sitten Suomi oli jään alla, siis leikisti tässä. Oli hääkausi - eikun jääkausi. Ja tuolla etelämpänä oli aro, Jossa vaelsi mammutteja, ihmisiä ja - autoja... Hei Patu, auto ei kuulu joukkoon!" .läätikkö saattoi olla jopa kolme kilometriä paksu. «5 O" r oo metsäjänis majava "Sitten ilmasto lämpeni ja jäätikkö alkoi sulaa. Eläimet vaelsivat yhä pohjoiseminaksä ja ihmiset seurasivat perässä", Tatu lukee kirjasta. mammutti Nykyisen Suomen alueella asuvia ihmisia ni kutsuttu vielá suomalaisiksi, eiká Suomi-nimistá valtiota ollut olemassa. Suurin osa Suomen pinta-alasta oli veden alla, koska jaatikkó suli ja maan pinta oli painunut. 'Myóhemmin námá suomalaisten esi-isát alkoivat viljellá maata ja rakentaa taloja. He oppivat myós tekemáán metalliesineitá...", latu lukee. "Hei, nyt kyllá alan hermostua, Patu!" Tatu áráhtáá. "Se hamáhákkimies pois sieltá karjapihalta ja sassiin!" Metsástáminen ja kalastaminen olivat edelleen tarkeita elinkeinoja. Kivikauden suomalainen ja nykyinen suomalainen ovat aivan toistensa kaltaisia. He ovat yhtá pitkiá ja heidán aivonsa ovat samanlaiset. pat lakoivat raudasta esini 2 eita Emánnán vaatteet olivat villaa ja pellavaa, korut pronssia. "Samalla seudulla asuvat ihmiset muodostivat heimoja. Heimo antoi turvaa vihollisia vastaan. Jokaisella heimolla oli omat tapansa ja he puhuivat omaa murrettaan", Tatu tutkii. "Ja Sitten tulivat keniläiset ja barbilaiset ja elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka", Patu lisáä. "Minä luovutan!" Tatu huokaisee. autta vuo,;WoJÉN ÍHMiÍet o vat M/ -4/V «1, vis*' • TUoPA c'.SAP. NEHREN jclUCAHAIÍEN, VARVÍKOÍTA. LOUH í, poHJAN AKKA TAKOMiÄN-IKU'"^, f l SUOMAlAiSEšT eRIKOI5UUD£T CoAZ SAUNA 14 "Millaista oli elämä Suoraessa 500 vuotta Sitten? Entä millaista oli silloin, kun sinun isovanhempasi olivat lapsia? Tästä aiheesta kertoo lisää mielenkiintoinen kuvaelma..." matka menneísufitttn I ""i&f II rt 1 ^r^fič "Kuvaelman vierailevana tähtenä on tänään Venia Virtanen!" Patu hehkuttaa. "Kuten ehkä muistattekin, löysimme hänet metsästä poimimasta marjoja. Aplodit Venlalle! Venlan suku on asunut Suomessa satoja vuosia! Hyvät naiset ja herrat, oletteko valmiita? Nyt se alkaa!" J 16 Legendan mukaan Piispa Henrik kaaimytti si.on1ala,s,akristinu.skoonll(K)-luv„||a "I lej pá dig!" Piispa Henrik julistaa. "Purjehdin tänne Itämaahan ristiretkelle!" "Hyvää päivää kirvesvartta!" Lalli-isäntä murahtaa. "Voi kauhcota, kun ei meillä ole mitään tarjottavaakaan!" Lallin vaimo Kerttu päivittelee. "Hakkaa päälle!" Mikko Juhonpoika karjuu. "Minä olen hakkapeliitta, rohkea suomalainen sotilas 1600-luvulta!" "Älä nyt jaksa meuhkata, 30-vuotinen sota on jo ohi", vaimo huokaisee. "Pikku Pellervo Mikonpoika herää!" ). mm*: "Btmm valím aika Vuonna 1809 Ruotsi menetti Suomen alueen Venäyálle, ja Suomea hallitsivat nyt Venäjän keisarit. Uudeksi pääkaupungiksi tuli Helsinki. Ensimmäiset rautatiet rakennettiin, teollisuus alkoi kehittyä ja perustettiin ensimmäiset kansakoulut. Nikolainkirkko (Tuomiokirkko) Heisingiii Suurtori (Senaatintori) Vuonna 1917 Suomesta tuli itsenäinen valtio, eli se ei kuulunut enää Ruotsiin tai Venäjään. Suomen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J. Stáhlberg. Autot ilmestyivät Suomen teille, radiolähetykset alkoivat ja elokuvateattereita avattiin. Valokuvausta 1920-luvulla »Neiti ylioppilas, lähtisittekö kanssani jazzaamaan Terijoen kasinolle?" kysyy agronomi Kaisla. "Ruokotonta menoa!" paheksuu nimismies Peltola. "Pelaisiyat mieluummin pesäpalloa!" 4 ml I Vuosina 1939-1944 Suomi oli kahdesti sodassa Neuvostoliiton kanssa. Silloin elettiin pula-aikaa. Ruokaa ja Xavaxoita oli vahan. Rauha solmittiin vuonna 1944. Suomi pysyi itsenaisena valtiona. •"■"•"■"Ml Per Tu\kovessaj_ Perheenluonaagi evakkoperhe JOW „i, ,-ndan takia omantotmsa- radio 1^7), 5» heteka l KaYwin-vastiketta tehtiin mm. voikukan I-1«« juurista.^|| V ^1 puuheila perYieen poika onlotniUa kotona. Kenkiavalmistettnn paperistajapuusta. '"Tervetuloa takaisin Suomeen, Miss Universum Armi Kuusela!" kuuluttaa herra Lund. "Haluamme lahjoittaa teille taman verrattoman jaahdytyskaapin, make-up -tuotteita, nylon-sukkia seka kauneuspermanenttiaineita!" 20 "Esityksemme päättyy tähän", kertoo presidentti Urho Kaleva Kekkonen. "Bravo! Hieno näytelmä!" Venlan äiti Paula taputtaa lavan vierellä. "Tlilehan Venia, nyt pitäisi lähteä kotiin leipomaan mustikkapiirakkaa." "Tervetuloa maistamaan!" Venia kutsuu pojat kylään. "Tulemme oikein mielellämme!" Urho Kekkonen kiittelee - vai oliko se Patu. ON ILMOITUS Haluaisitko sinä käyttää kieltä, Jossa on satoja sanoja lumelle? Kieltä, Jossa käytetään maailman eniten vokaaleja! Kieltä, joka kuulostaa kaunülta myös laulettuna! Tämä kieli on juuri sinulle, ala sinäkin käyttää kaunista suomen kieltä! Tutustumislahjana saat näköispainoksen vuonna 1543 ibnestyneestä kirjasta ABCkiria, joka on ensimmäinen suomenkielinen kirja. 2 , *»*»*»4*:™°**"«*»**» i I SU0MAIAIS6T aOa 1 eRiKOisuuPřT L/o A L ^ TUTKITTAV/ANA ON SUOMESSA HWIN ^ SOOSITTU HAPATÉTTU TÁYSOVVÄRUKH NEN teiPÁTUOTĚ. OTAN SEN ULOS SUCOAPOSSISTAAN. 1/ i/ARO, se on ^ ÉRÍTTÁIN KOl/AA.'y KOHTEeSSAMMÉ ON PlENIA KUOPPIA OA KeSKri-LÄ vksi iso ReiKÄ HUOMAA: PINTA ON 3a6ttu SeKTOREIHlN PALOITTřLUN HĚtPOTTAMlSeKSl. VARI ON TUMMA. KOOSTUMUS ON HWIN TIIViS JA KOVA. VARO SORMIA! ^3 ONNlSTUIMMe hal-kai-/ nävtte-ŕSSÄ on SEMAAN KOHTeeSTA / VILJALTI terv/eeL NaVtspalan. X usiä kuituoa 24 o "Keitä ovat Suomen historian merkkihenkilöt? Mitä he tekivät? Osasivatko he huolehtia tavaroistaan? Tätä kuumaa kysymystä käsittelee ajankohtainen ja asioiden ytimeen pureutuva..." ERIKOISRAPORTTI "Me olemme erikoistutkijat Patu Myrbacka ja Tatu Korso", pojat esittäytyvät. "Tehtäväksemme on annettu eräiden sangen arvokkaiden esineiden jäljittäminen", Patu murahtaa. "Seuraavaksi esittelemme nämä kahdeksan selvittämätöntä tapausta ja pyy dämme apuanne.' "Jep, tässä ensimmäinen tapaus. Kyse on kadonneesta markan kolikosta. Sen omistaja oli valtiomies J. V. Snellman. Kokosimme ilmoitustaululle viimeisimmät tiedot tapauksesta." "Aika rientää, pistetäänpäs tossua toisen eteen. Viidenneksi peräänkuulutamme kadonnutta juoksukenkää. Nun sanottu piikkari kuului juoksijalegenda Paavo Nurmelle, jota kutsuttiin myös Lentäväksi suomalaiseksi." "Lopuksi otamme käsittelyyn etsintäpyynnön, joka koskee presidentin vitjoja. Ne kuuluvat Suomen tasavallan presidentille Tarja Haloselle. Kansalaiset, medborgare, pidättehän silmänne auki!" "Olemme kiitollisia, mikäli yrittäisitte auttaa meitä löytämään kyseiset esineeť, Tatu vetoaa. "Otamme kaikki vihjeet ja havainnot huomioon", Patu toteaa. "Erikoistutkijat kiittävät ja kuittaavat!" "Millainen on tämän päivän Suomi? Mistä Suomi tunnetaan? Tänään, tässä ja nyt, suorana Ykkösstudiosta - nämä ovat. SUQMHJUTISET "Suomi-uutisia, hyvää iltaa. Aiheitamme tänään: Liuskat ja rasiat menestyvät maailmalla, Leijonat kamppailevat hyisissä olosuhteissa sekä missä lapset ja nuoret sijaitsevat päivisin. Lähetyksen jälkipuolella selviää myös se, miksi ihmiset heiluvat kesäisin. Lopuksi huominen sää." "Talousuutisia. Uusimman tutkimuksen mukaan Suomi runnetaan maailmalla monista huipputuotteista. Suomalaiset yritykset valmistavat puusta ohutta valkoista liuskaa, jolle voi vaikkapa piirtää. Tunnettuja ovat myös pienet muovirasiat, joilla voi siirtää puhetta ilman halki. Metallista puolestaan valmistetaan valtavia kelluvia huvittelupaikkoja. Seuraavaksi urheilua, ole hyvä, Patu-Antero Massakenttä." Ma 'Met O, VAX (í Wik 0s) S? - — bzz: 11 / "Täällä jäähalli! Sisukkaat Leijonat ovat koko illan luistelleet mustan muovinpalan perässä ja tökkineet sita kepeillä ympäriinsä. Ja vielä paremmin kuin muut! Suomi on voittanut! Hiljennymme nyt kuuntelemaan Frederikin säveltämää Muumi-laulua. Takaisin studioon." £^_ŕttX l^^l \ C 'J 5rc t>x_í /•í3 m. £2 la?; /(s s<»< Oj y6-10 \ "Kiitos, Patu-Antero. Runsaan katsoja-palautteen vuoksi korjaus edelliseen. Jäähallissa ei soi Muumi-laulu, vaan Fredrik Paciuksen säveltämä ja J. L. Runebergin sanoittama Maamme-laulu." "Ja lopuksi vielä säätiedot, ole hyvä. Patu-Pekka Routa." "Sääiietoja. Lännestä saapuu lumisadealue, joka ylittää tämän ison joen tiistaihin mennessä. Lumisilla alueilla paistaa tänään aurinko. Takaisin uuushuoneeseen, olkaa hvvä." "Kiitos, Patu-Pekka. Saimme taas katsojapalautetta. Säätiedotuksessa oli Suomen kartan tilalla vahingossa Suomen lippu. Pahoittelemme virhettä." 1 "Tässä lähetyksemme tällä kertaa. Seuraavaksi vuorossa kertomus miehestä, joka halusi tulla joulupukiksi. Hyvää illan jatkoa!" "Kuten yleisesti tiedetään, joulupukki asuu Korvatunturilla Suomen Lapissa. Mutta voiko kenestä tahansa tulla joulupukki? Onko pukki lahjomaton? Onko aika valita..." 'dent?*3* I "Arkihuolesi kaikki heitä, sillä minä valitsen satoja tonttuja eduskuntaan hoitamaan Suomen asioita", Tatu kuuluttaa. 34 "Joulupuu on rakennettu", Patu kailottaa. "Ehdokkaamme lupaa kaikille ilmaiset kuusenkoristeet tänä jouluna. Ja ne ovat hienompia kuin Suomen kuninkaalla!" Sue vaan "ITikki ovella kolkuttaa!" Tatu huutaa. "Avatkaapa ovi! Muistakaa tulla vaaliuurnille vaalipäivänä ja äänestää minua." On vsi" "Päivää pojat", tervehtii valkopartainen vanha ukki. "Mutta sehän on hallitseva joulupukki!" Patu hämmentyy. "Tämä on suuri kunnia!" 3 in "Onpa mukava tavata teidät", Tatu myhäilee. "Tämä meidän vaalikampanjamme ei ehkä ollut kovin hyvä idea. Ei minulla taida olla kylliksi lahjoja joulupukin hommaan!" "No, no, ainahan meillä on käyttöä muutamalle uudelle tontulle", joulupukki nauraa. "Kunhan vain Sitten lupaatte olla kilttejä koko vuoden!" Q* 6 £7) v su0malais6t /2 črikoisuudet LAbA ^ OUHANNUS MÖKILLA' ol6mm6ť khella imetsaä. emme ole náhneet tuntiin MERKKlÄKAAN IHMISASUTUKSeSTA. HUOMIO.' sain NAKO-yhtevden puiseen RAKENNUKSEEN SISAVeSISTÖN ÄÄREl-LÄ. saatila v/akaa- ei ainakaan v/iela yierkkejä ns. ydttöimasta vöstä. "Ettei vaan täällä rappu-käytävässä tuoksuisi mustikka-piirakka?" Tatu kuiskaa Patulle. "Tuleekohan se tuoksu Virtasilta?" Samatar Abtidoon ja Hibo Geelle ovat muuttaneet Suomeen Somaliasta. He ovat nykyään Suomen kansalaisia. Isoäiti Hodan auttaa usein lasten -Rayson, Sugen ja Simanin - hoidossa. "Tervetuloa", Venlan äiti Paula kättelee "Tässä on meidän Eetu-vauva ja tuolla mieheni Jari." "Päivää", Jari huikkaa keittión ovelta. "Päivää, minun nimeni on Mustikka -eikun Tatu", Tatu takeltelee. "Ja minä olen Piirakka - eikun Patu", Patu tervehtii. "Tässä on meidän olohuoneemme", Venia esittelee. "Oikein viihtyisää", Tatu kehuu. "Sohvakin on sininen kuin Suomen lippu!" "Tai kuin mustikkapiirakka", Patu jatkaa. Suomalaiset lukevat paljon lehtiá. "Onko tässä isoäitisi?" Tatu huomaa. "Suomalaiset ovat kyllä kovia marjastajia", Patu miettii. "Ja hyviä leipomaan!" "Kyllä", Tatu myöntelee. "Varsinkin mustikkapiirakoita "Tässä on minun huoneeni", Venla esittelee. "Onpa sinulla paljon leluja ja kirjoja!" Tatu huomaa. "En tiennytkään, että fakiireille tehdään näin pieniä sänkyjä", Patu ihmettelee. "Ja tämä nahkahattu on kyllä todella epämukava!" "Tulkaapas mehulle ja kahville!" kuuluu Paulan ääni keittiostä. Tatu ja Patu ryntäävät keitťioôn. "Saisiko olla mustikkapiirakkaa?" Jari tarjoaa. "No hyvänen aika sentään, tämäpä yllätys, ei meidän takia olisi tarvinnut..." Patu kursailee. "Onpa se kaunis!" Tatu ihailee. Virtasia naurattaa. Tatun ja Patun tutkimustyó Suomessa on nyt suoritettu, ja pojat rentoutuvat saunan lauteilla "Kyllá Suomi on sitten hieno maa", Patu huokaisee. "Eiká támá saunakaan ole mikáán hassumpi keksinto!" "Toden totta", Tatu myóntelee. "Naurattaa kyllákin, miten váárin ymmársimme asiat aluksi." p(NTA-/\tA ON 338 í^5 krr? W 115? km 2 xuuřť^ levéyí: km pÍ5ÍN JOKl : KENJÍJOKÍ km) / HALT i (73ZM m) oo n 0 SuortEJ-fA UÄMPoTf'uA". +35,9 "c /\aí-tatto> (KÍ/p/sjáVvi, Ehonteícíó' 19.f.1997) 5175 °c on \fl IN1 (K,ttíl3 2fc.1. 1999) vSí/uRÍf^AARi- ; __ SoiSAlO 0^5 km*) -SAÍMAA (1377 km2) Suurimmat kaupunGít íjukasíu kuíneen: Helsínkí 564 000 eSPoo 235 000 Tampers io& ooo VANTaA 18? ooo TURKU 11-5 000 OULu 110 ooo fTurku 9.Ti9?q^ f<> $UoMÍ ON ÉUROoPAI^ CrJJ^ r 0 ^ on no{n ASUK^^—- K.J. 5TAHLBERG 1?1?-1?2S Lu^£*E<-<>>//'>(?ŕ ' j.K. PAAJiKiví' 1956 jf^^'^'e/^'* U RH O KÉKKONÉN 196t6-1 ?«.2 °/t9^j9ir~*f Ma^o Koív/jto mz-i9 9m '"^'h*ť'e/,*ŕ: fAARTTi AHTÍ5AA*í 1994-"2.o00 k«»s+tl,sef-. J$ Ta R ja Halonen ^ooo- ^^///^ ľľ'v—^ ka"s«irlS.Lu.. --------í- KAIKKIEN AIKOJEN HULWTOMIN SUOMI-KIRJA Ä*1 • Mistä on Supmi ja sen asukkaat tehty? • Suomen mahtava menneisyys ja huikea nykypäivä • Taattua jännitystä: hurja luonto-opas • Missä olette, Paavo Nurmen lenkkarit? Erikoisraportissa suomalaisten merkkihenkilóiden kadonneet tavarat! • Uhkarohkeassa Tatupatu-testissä sauna, ruisleipä ja mókkijuhannus • Niksinurkassa resepti Suomen valmistamiseen! Es Tatu ja Patu ovat seikkailleet myôs kirjoissa: Tatu ja Patu Helsingissä Tatu ja Patu päiväkodissa Tatun ja Patun oudot kojeet Tatu ja Patu tyôn touhussa Veera läakärissä Veera ja menopelit Veera ja maatalon eíäimet Veeran keittiópuúhat Sis. Pásika isti nsaía tietoa isillel J3V V4>~ OTAVA www.otava.fi L 85.22 ISBN-13: 978-951-1-21915-6 / 9789511219156